Proverbs 25
1 Also these ben the Parablis of Salomon, whiche the men of Ezechie, kyng of Juda, translatiden.
Nämät ovat myös Salomon sananlaskut, jotka Hiskian ja Juudan kuninkaan miehet ovat tähän panneet tykö.
2 The glorie of God is to hele a word; and the glorie of kyngis is to seke out a word.
Se on Jumalan kunnia, salata asiaa; mutta kuninkaan kunnia, tutkia asiaa.
3 Heuene aboue, and the erthe bynethe, and the herte of kyngis is vnserchable.
Taivas on korkia ja maa syvä, ja kuninkaan sydän on tutkimatoin.
4 Do thou a wei rust fro siluer, and a ful cleene vessel schal go out.
Raiska otetaan hopiasta pois, niin siitä tulee puhdas astia.
5 Do thou awei vnpite fro the cheer of the kyng, and his trone schal be maad stidfast bi riytfulnesse.
Jos jumalatoin otetaan pois kuninkaan kasvoin edestä, niin hänen istuimensa vanhurskaudella vahvistetaan.
6 Appere thou not gloriouse bifore the kyng, and stonde thou not in the place of grete men.
Älä koreile kuninkaan nähden, ja älä astu suurten sialle.
7 For it is betere, that it be seid to thee, Stie thou hidur, than that thou be maad low bifore the prince.
Sillä se on sinulle parempi, koska sinulle sanotaan: astu tänne ylemmä! kuin ettäs ruhtinaan edessä alennettaisiin, jota sinun silmäs näkisivät.
8 Brynge thou not forth soone tho thingis in strijf, whiche thin iyen sien; lest aftirward thou maist not amende, whanne thou hast maad thi frend vnhonest.
Älä ole pikainen riitelemään, ettes tiedä mitäs teet, koska lähimmäiseltäs häväisty olet?
9 Trete thi cause with thi frend, and schewe thou not priuyte to a straunge man;
Toimita asias lähimmmäises kanssa, älä ilmoita toisen salaisuutta,
10 lest perauenture he haue ioye of thi fal, whanne he hath herde, and ceesse not to do schenschipe to thee. Grace and frenschip delyueren, whiche kepe thou to thee, that thou be not maad repreuable.
Ettei se, joka sen kuulee, sinua häpäisisi, ja ettei sinun paha sanomas lakkaa.
11 A goldun pomel in beddis of siluer is he, that spekith a word in his time.
Sana, aikanansa puhuttu, on niinkuin kultainen omena hopiamaljassa.
12 A goldun eere ryng, and a schinynge peerle is he, that repreueth a wijs man, and an eere obeiynge.
Koska viisas rankaisee sitä, jaka häntä kuulee, se on niinkuin korvarengas, ja niinkuin kaunistus parhaasta kullasta.
13 As the coold of snow in the dai of heruest, so a feithful messanger to hym that sente `thilke messanger, makith his soule to haue reste.
Niinkuin lumen kylmä elonaikana, niin on uskollinen sanansaattaja sille, joka hänen lähettänyt on, ja virvoittaa herransa sielun.
14 A cloude and wind, and reyn not suynge, is a gloriouse man, and not fillynge biheestis.
Joka paljon puhuu ja vähän pitää, hän on niinkuin tuuli ja pilvi ilman sadetta.
15 A prince schal be maad soft bi pacience; and a soft tunge schal breke hardnesse.
Kärsivällisyydellä päämies lepytetään, ja siviä kieli pehmittää kovuuden.
16 Thou hast founde hony, ete thou that that suffisith to thee; lest perauenture thou be fillid, and brake it out.
Jos sinä löydät hunajaa, niin syö tarpeekses, ettes ylönpalttisesti tulisi ravituksi, ja antaisi sitä ylen.
17 Withdrawe thi foot fro the hous of thi neiybore; lest sum tyme he be fillid, and hate thee.
Anna jalkas harvoin tulla lähimmäises huoneeseen, ettei hän suuttuis sinuun, ja vihaisi sinua.
18 A dart, and a swerd, and a scharp arowe, a man that spekith fals witnessing ayens his neiybore.
Joka väärää todistusta puhuu lähimmäistänsä vastaan, hän on vasara, miekka ja terävä nuoli.
19 A rotun tooth, and a feynt foot is he, that hopith on an vnfeithful man in the dai of angwisch,
Pilkkaajan toivo hädän aikana on niinkuin murrettu hammas, ja vilpisteleväinen jalka.
20 and leesith his mentil in the dai of coold. Vynegre in a vessel of salt is he, that singith songis to the worste herte. As a mouyte noieth a cloth, and a worm noieth a tree, so the sorewe of a man noieth the herte.
Joka murheellisen sydämen edessä virsiä veisaa, hän on niinkuin se, joka vaatten tempaa pois talvella, ja etikka pleikun päällä.
21 If thin enemy hungrith, feede thou him; if he thirstith, yyue thou watir to hym to drinke;
Jos sinun vihamiehes isoo, niin ravitse häntä leivällä: jos hän janoo, niin juota häntä vedellä;
22 for thou schalt gadere togidere coolis on his heed; and the Lord schal yelde to thee.
Sillä sinä kokoot hiilet hänen päänsä päälle, ja Herra kostaa sen sinulle.
23 The north wind scatereth reynes; and a sorewful face distrieth a tunge bacbitinge.
Pohjatuuli tuottaa sateen, ja salainen kieli saattaa kasvot vihaisiksi.
24 It is betere to sitte in the corner of an hous without roof, than with a womman ful of chidyng, and in a comyn hous.
Parempi on istus katon kulmalla, kuin riitaisen vaimon kanssa yhdessä huoneessa.
25 Coold watir to a thirsti man; and a good messanger fro a fer lond.
Hyvä sanoma kaukaiselta maalta on kylmän veden kaltainen janoovaiselle sielulle.
26 A welle disturblid with foot, and a veyne brokun, a iust man fallinge bifore a wickid man.
Vanhurskas, joka jumalattoman eteen lankee, on niinkuin sekoitettu kaivo ja turmeltu lähde.
27 As it is not good to hym that etith myche hony; so he that is a serchere of maieste, schal be put doun fro glorie.
Joka paljon hunajaa syö, ei se ole hyvä, ja joka työtläitä asioita tutkii, se tulee hänelle työlääksi.
28 As a citee opyn, and with out cumpas of wallis; so is a man that mai not refreyne his spirit in speking.
Joka ei taida hillitä henkeänsä, hän on niinkuin hävitetty kaupunki ilman muuria.
