Proverbs 24
1 Sue thou not yuele men, desire thou not to be with hem.
Älä ole kiivas pahain ihmisten kanssa, ja älä himoitse olla heitä läsnä;
2 For the soule of hem bithenkith raueyns, and her lippis speken fraudis.
Sillä heidän sydämensä pyytää vahingoittaa, ja heidän huulensa neuvovat pahuuteen.
3 An hous schal be bildid bi wisdom, and schal be maad strong bi prudence.
Viisaudella raknnetaan huone, ja toimella se vahvistetaan.
4 Celeris schulen be fillid in teching, al riches preciouse and ful fair.
Taidolla kammio täytetään kaikkinaisista kalliista ja jaloista tavaroista.
5 A wijs man is strong, and a lerned man is stalworth and miyti.
Viisas mies on väkevä, ja toimellinen mies on voimallinen väestä.
6 For whi batel is bigunnun with ordenaunce, and helthe schal be, where many counsels ben.
Sillä neuvolla sodatkin pidetään: ja jossa monta neuvonantajaa on, siinä on voitto.
7 Wisdom is hiy to a fool; in the yate he schal not opene his mouth.
Viisaus on hullulle ylen korkia, ei hän tohdi avata suutansa portissa.
8 He that thenkith to do yuels, schal be clepid a fool.
Joka ajattelee pahaa tehdäksensä, se kutsutaan pahain ajatusten päämieheksi.
9 The thouyte of a fool is synne; and a bacbitere is abhomynacioun of men.
Tyhmäin ajatus on synti, ja pilkkaaja on kauhistus ihmisille.
10 If thou that hast slide, dispeirist in the dai of angwisch, thi strengthe schal be maad lesse.
Ei se ole väkevä, joka ei tuskassa vahva ole.
11 Delyuere thou hem, that ben led to deth; and ceesse thou not to delyuere hem, that ben drawun to deth.
Auta niitä, joita tappaa tahdotaan, ja älä vedä sinuas pois pois niiden tyköä, jotka kuoletetaan.
12 If thou seist, Strengthis suffisen not; he that is biholdere of the herte, vndirstondith, and no thing disseyueth the kepere of thi soule, and he schal yelde to a man bi hise werkis.
Jos sinä sanot: katso, emme ymmärrä sitä! luuletkos, ettei se, joka sydämet tutkii, sitä ymmärrä? ja se, joka sielustas ottaa vaarin, tunne sitä ja kosta ihmiselle tekonsa jälkeen?
13 Mi sone, ete thou hony, for it is good; and an honycomb ful swete to thi throte.
Syö, poikani, hunajaa; sillä se on hyvä, ja mesileupä on makia suus laelle.
14 `So and the techyng of wisdom is good to thi soule; and whanne thou hast founde it, thou schalt haue hope in the laste thingis, and thin hope schal not perische.
Niin on myös viisauden oppi sielulles: koskas sen löydät, niin sinun viimein käy hyvin, ja ei sinun toivos ole turha.
15 Aspie thou not, and seke not wickidnesse in the hous of a iust man, nether waste thou his reste.
Älä vartioitse vanhurskaan huonetta, sinä jumalatoin, älä hukkaa hänen lepoansa.
16 For a iust man schal falle seuene sithis in the dai, and schal rise ayen; but wickid men schulen falle in to yuele.
Sillä vanhurskas taitaa langeta seitsemän kertaa, ja nousee jälleen; mutta jumalattomat kaatuvat onnettomuuteen.
17 Whanne thin enemye fallith, haue thou not ioye; and thin herte haue not ful out ioiyng in his fal;
Älä iloitse vihamiehes vahingosta, ja älköön sinun sydämes riemuitko hänen onnettomuudestansa,
18 lest perauenture the Lord se, and it displese hym, and he take awei his ire fro hym.
Ettei Herra näkisi sitä, ja se olis hänelle kelvotoin, ja hän kääntäis vihansa pois hänen päältänsä.
19 Stryue thou not with `the worste men, nether sue thou wickid men.
Älä vihastu pahain päälle, älä myös ole kiivas jumalattomain tähden;
20 For whi yuele men han not hope of thingis to comynge, and the lanterne of wickid men schal be quenchid.
Sillä ei häijyllä ole mitään toivomista, ja jumalattomain kynttilä pitää sammuman.
21 My sone, drede thou God, and the kyng; and be thou not medlid with bacbiteris.
Poikani, pelkää Herraa ja kuningasta, ja älä sekoita sinuas kapinan nostajain kanssa.
22 For her perdicioun schal rise togidere sudenli, and who knowith the fal of euer either?
Sillä heidän kadotuksensa nousee äkisti: ja kuka tietää, koska kummankin onnetomuus tulee?
23 Also these thingis that suen ben to wise men. It is not good to knowe a persoone in doom.
Nämä ovat myös viisasten: ei ole hyvä katsoa muotoa tuomiossa.
24 Puplis schulen curse hem, that seien to a wickid man, Thou art iust; and lynagis schulen holde hem abhomynable.
Joka jumalattomalle sanoo: sinä olet hurskas! häntä kiroovat ihmiset, ja kansa vihaa häntä.
25 Thei that repreuen iustli synners, schulen be preisid; and blessing schal come on hem.
Mutta jotka rankaisevat, he ovat otolliset, ja runsas siunaus tulee heidän päällensä.
26 He that answerith riytful wordis, schal kisse lippis.
Toimellinen vastaus on niinkuin suloinen suun antamus.
27 Make redi thi werk with outforth, and worche thi feelde dilygentli, that thou bilde thin hous aftirward.
Toimita työs ulkona, ja valmista peltos, ja rakenna sitte huonees.
28 Be thou not a witnesse with out resonable cause ayens thi neiybore; nether flatere thou ony man with thi lippis.
Älä todista lähimmäistäs vastaan ilman syytä, ja älä petä suullas.
29 Seie thou not, As he dide to me, so Y schal do to him, and Y schal yelde to ech man aftir his werk.
Älä sano: niinkuin hän teki minulle, niin minä teen hänelle: minä kostan jokaiselle hänen tekonsa jälkeen.
30 I passide bi the feeld of a slow man, and bi the vyner of a fonned man; and, lo!
Minä kävin laiskan pellon ohitse, ja tyhmän viinamäen sivuitse,
31 nettlis hadden fillid al, thornes hadden hilid the hiyere part therof, and the wal of stoonys with out morter was distried.
Ja katso, siinä olivat paljaat ohdakkeet kasvaneet, ja se oli nukulaista täynnä, ja aidat olivat kaatuneet.
32 And whanne Y hadde seyn this thing, Y settide in myn herte, and bi ensaumple Y lernyde techyng.
Kuin minä sen bäin, panin minä sen sydämeeni, katselin ja opin siitä.
33 Hou longe slepist thou, slow man? whanne schalt thou ryse fro sleep? Sotheli thou schalt slepe a litil, thou schalt nappe a litil, thou schalt ioyne togidere the hondis a litil, to take reste;
Sinä tahdot vielä vähä maata ja unelias olla, ja enempi käsiäs yhteen panna lepäämään;
34 and thi nedynesse as a currour schal come to thee, and thi beggerie as an armed man.
Mutta köyhyytes pitää sinulle tuleman niinkuin matkamies, ja vaivaisuus niinkuin varustettu mies.
