Proverbs 22
1 Betere is a good name, than many richessis; for good grace is aboue siluer and gold.
Nimi on kalliimpi suurta rikkautta, suosio hopeata ja kultaa parempi.
2 A riche man and a pore man metten hem silf; the Lord is worchere of euer eithir.
Rikas ja köyhä kohtaavat toisensa; Herra on luonut kumpaisenkin.
3 A felle man seeth yuel, and hidith him silf; and an innocent man passid, and he was turmentid bi harm.
Mielevä näkee vaaran ja kätkeytyy, mutta yksinkertaiset käyvät kohti ja saavat vahingon.
4 The ende of temperaunce is the drede of the Lord; richessis, and glorye, and lijf.
Nöyryyden ja Herran pelon palkka on rikkaus, kunnia ja elämä.
5 Armuris and swerdis ben in the weie of a weiward man; but the kepere of his soule goith awey fer fro tho.
Orjantappuroita ja pauloja on väärän tiellä; henkensä varjelee, joka niistä kaukana pysyy.
6 It is a prouerbe, A yong wexynge man bisidis his weie, and whanne he hath wexe elde, he schal not go awei fro it.
Totuta poikanen tiensä suuntaan, niin hän ei vanhanakaan siitä poikkea.
7 A riche man comaundith to pore men; and he that takith borewyng, is the seruaunt of the leenere.
Rikas hallitsee köyhiä, ja velallinen joutuu velkojan orjaksi.
8 He that sowith wickidnes, schal repe yuels; and the yerde of his yre schal be endid.
Joka vääryyttä kylvää, se turmiota niittää, ja hänen vihansa vitsa häviää.
9 He that is redi to merci, schal be blessid; for of his looues he yaf to a pore man. He that yyueth yiftis, schal gete victorie and onour; forsothe he takith awei the soule of the takeris.
Hyvänsuopa saa siunauksen, sillä hän antaa leivästään vaivaiselle.
10 Caste thou out a scornere, and strijf schal go out with hym; and causis and dispisyngis schulen ceesse.
Aja pois pilkkaaja, niin poistuu tora ja loppuu riita ja häväistys.
11 He that loueth the clennesse of herte, schal haue the kyng a freend, for the grace of hise lippis.
Joka sydämen puhtautta rakastaa, jolla on suloiset huulet, sen ystävä on kuningas.
12 The iyen of the Lord kepen kunnyng; and the wordis of a wickid man ben disseyued.
Herran silmät suojelevat taitoa, mutta uskottoman sanat hän kääntää väärään.
13 A slow man schal seie, A lioun is withoutforth; Y schal be slayn in the myddis of the stretis.
Laiska sanoo: "Ulkona on leijona; tappavat vielä minut keskellä toria".
14 The mouth of an alien womman is a deep diche; he to whom the Lord is wrooth, schal falle in to it.
Irstaitten vaimojen suu on syvä kuoppa; Herran vihan alainen kaatuu siihen.
15 Foli is boundun togidere in the herte of a child; and a yerde of chastisyng schal dryue it awey.
Hulluus on kiertynyt kiinni poikasen sydämeen, mutta kurituksen vitsa sen hänestä kauas karkoittaa.
16 He that falsli chalengith a pore man, to encreesse hise owne richessis, schal yyue to a richere man, and schal be nedi.
Vaivaiselle on voitoksi, jos häntä sorretaan, rikkaalle tappioksi, jos hänelle annetaan.
17 My sone, bowe doun thin eere, and here thou the wordis of wise men; but sette thou the herte to my techyng.
Kallista korvasi ja kuuntele viisaitten sanoja ja tarkkaa minun taitoani.
18 That schal be fair to thee, whanne thou hast kept it in thin herte, and it schal flowe ayen in thi lippis.
Sillä suloista on, jos kätket ne sisimpääsi; olkoot ne kaikki huulillasi valmiina.
19 That thi trist be in the Lord; wherfor and Y haue schewid it to thee to dai.
Että Herra olisi sinun turvanasi, siksi olen minä nyt neuvonut juuri sinua.
20 Lo! Y haue discryued it in thre maneres, in thouytis and kunnyng,
Olenhan ennenkin sinulle kirjoittanut, antanut neuvoja ja tietoa,
21 that Y schulde schewe to thee the sadnesse and spechis of trewthe; to answere of these thingis to hem, that senten thee.
opettaakseni sinulle totuutta, vakaita sanoja, että voisit vakain sanoin vastata lähettäjällesi.
22 Do thou not violence to a pore man, for he is pore; nethir defoule thou a nedi man in the yate.
Älä raasta vaivaista, siksi että hän on vaivainen, äläkä polje kurjaa portissa,
23 For the Lord schal deme his cause, and he schal turmente hem, that turmentiden his soule.
sillä Herra ajaa hänen asiansa ja riistää hänen riistäjiltään hengen.
24 Nyle thou be freend to a wrathful man, nether go thou with a wood man;
Älä rupea pikavihaisen ystäväksi äläkä seurustele kiukkuisen kanssa,
25 lest perauenture thou lerne hise weies, and take sclaundir to thi soule.
että et tottuisi hänen teihinsä ja saattaisi sieluasi ansaan.
26 Nyle thou be with hem that oblischen her hondis, and that proferen hem silf borewis for dettis; for if he hath not wherof he schal restore,
Älä ole niitä, jotka kättä lyövät, jotka menevät takuuseen veloista.
27 what of cause is, that thou take awei hilyng fro thi bed?
Jollei sinulla ole, millä maksaa, mitäs muuta, kuin viedään vuode altasi!
28 Go thou not ouer the elde markis, whiche thi faders han set.
Älä siirrä ikivanhaa rajaa, jonka esi-isäsi ovat asettaneet.
29 Thou hast seyn a man smert in his werk; he schal stonde bifore kyngis, and he schal not be bifor vnnoble men.
Jos näet miehen, kerkeän toimissaan, hänen paikkansa on kuningasten, ei alhaisten, palveluksessa.
