Proverbs 22
1 Betere is a good name, than many richessis; for good grace is aboue siluer and gold.
Hyvä sanoma on kalliimpi kuin suuri rikkaus, ja suosio on parempi kuin hopia ja kulta.
2 A riche man and a pore man metten hem silf; the Lord is worchere of euer eithir.
Rikas ja köyhä tulevat toinen toistansa vastaan: ja Herra on ne kaikki tehnyt.
3 A felle man seeth yuel, and hidith him silf; and an innocent man passid, and he was turmentid bi harm.
Viisas näkee pahan, ja karttaa; taitamattomat juoksevat lävitse, ja saavat vahingon.
4 The ende of temperaunce is the drede of the Lord; richessis, and glorye, and lijf.
Nöyryyden ja Herran pelvon palkka on rikkaus, kunnia ja elämä.
5 Armuris and swerdis ben in the weie of a weiward man; but the kepere of his soule goith awey fer fro tho.
Orjantappurat ja paulat ovat väärän tiellä; vaan joka siitä taamma vetäytyy, hän varjelee henkensä.
6 It is a prouerbe, A yong wexynge man bisidis his weie, and whanne he hath wexe elde, he schal not go awei fro it.
Niinkuin sinä lapsen totutat nuoruudessa, niin ei hän siitä luovu, kuin hän vanhenee.
7 A riche man comaundith to pore men; and he that takith borewyng, is the seruaunt of the leenere.
Rikas vallitsee köyhiä, ja joka lainaksi ottaa, hän on lainaajan orja.
8 He that sowith wickidnes, schal repe yuels; and the yerde of his yre schal be endid.
Joka vääryyttä kylvää, se niittäää vaivan, ja hänen pahuutensa hukkuu vitsalla.
9 He that is redi to merci, schal be blessid; for of his looues he yaf to a pore man. He that yyueth yiftis, schal gete victorie and onour; forsothe he takith awei the soule of the takeris.
Laupiaat silmät siunataan, sillä hän antaa leivästä köyhälle.
10 Caste thou out a scornere, and strijf schal go out with hym; and causis and dispisyngis schulen ceesse.
Aja pilkkaaja pois, niin riita asettuu, ja tora ja häväistys lakkaa.
11 He that loueth the clennesse of herte, schal haue the kyng a freend, for the grace of hise lippis.
Joka sydämen puhtautta rakastaa, sen huulet ovat otolliset, ja kuningas on hänen ystävänsä.
12 The iyen of the Lord kepen kunnyng; and the wordis of a wickid man ben disseyued.
Herran silmät varjelevat hyvän neuvon, ja kukistavat ylönkatsojan sanat.
13 A slow man schal seie, A lioun is withoutforth; Y schal be slayn in the myddis of the stretis.
Laiska sanoo: jalopeura on ulkona, ja minä tapetaan kadulla.
14 The mouth of an alien womman is a deep diche; he to whom the Lord is wrooth, schal falle in to it.
Porttoin suu on syvä kuoppa: joka ei Herran suosiossa ole, hän lankee siihen.
15 Foli is boundun togidere in the herte of a child; and a yerde of chastisyng schal dryue it awey.
Hulluus riippuu nuorukaisen sydämessä, vaan kurituksen vitsa ajaa sen kauvas hänestä.
16 He that falsli chalengith a pore man, to encreesse hise owne richessis, schal yyue to a richere man, and schal be nedi.
Joka köyhälle tekee vääryyttä enentääksensä tavaraansa, hänen pitää itse rikkaalle antaman, ja tosin köyhäksi tuleman.
17 My sone, bowe doun thin eere, and here thou the wordis of wise men; but sette thou the herte to my techyng.
Kallista korvas ja kuule viisasten sanat, ja pane minun oppini sydämees.
18 That schal be fair to thee, whanne thou hast kept it in thin herte, and it schal flowe ayen in thi lippis.
Sillä se on sinulle suloinen, jos sinä pidät sen mielessäs, ja ne sovitetaan yhteen sinun huulilles.
19 That thi trist be in the Lord; wherfor and Y haue schewid it to thee to dai.
Että sinun toivos olis Herrassa, olen minä sinua tänäpänä neuvonut; niin ota myös sinä näistä vaari.
20 Lo! Y haue discryued it in thre maneres, in thouytis and kunnyng,
Enkö minä ole suurista asioista kirjoittanut sinun etees, neuvoin ja opettain?
21 that Y schulde schewe to thee the sadnesse and spechis of trewthe; to answere of these thingis to hem, that senten thee.
Osoittaakseni sinulle vahvan totuuden perustuksen, vastatakses niitä oikein, jotka sinun lähettävät.
22 Do thou not violence to a pore man, for he is pore; nethir defoule thou a nedi man in the yate.
Älä ryöstä köyhää, vaikka hän köyhä on, ja älä solvaise vaivaista portissa.
23 For the Lord schal deme his cause, and he schal turmente hem, that turmentiden his soule.
Sillä Herra ajaa heidän asiansa, ja sortaa heidän soortajansa.
24 Nyle thou be freend to a wrathful man, nether go thou with a wood man;
Älä antaudu vihaisen miehen seuraan, ja älä ole julman tykönä,
25 lest perauenture thou lerne hise weies, and take sclaundir to thi soule.
Ettes oppisi hänen teitänsä, ja saisi sielulles paulaa.
26 Nyle thou be with hem that oblischen her hondis, and that proferen hem silf borewis for dettis; for if he hath not wherof he schal restore,
Älä ole niiden tykönä, jotka kättä lyövät ja velkaa takaavat;
27 what of cause is, that thou take awei hilyng fro thi bed?
Sillä jos sinulla ei ole varaa maksaa, niin vuotees otetaan altas pois.
28 Go thou not ouer the elde markis, whiche thi faders han set.
Älä siirrä takaperin entisiä rajoja, jotka esi-isäs tehneet ovat.
29 Thou hast seyn a man smert in his werk; he schal stonde bifore kyngis, and he schal not be bifor vnnoble men.
Jos sinä näet nopsan miehen asiassansa, sen pitää seisoman kuninkaan edessä: ei hänen pidä seisoman halpain edessä.
