Proverbs 21
1 As departyngis of watris, so the herte of the kyng is in the power of the Lord; whidur euer he wole, he schal bowe it.
Kuninkaan sydän on Herran kädessä kuin vesiojat: hän taivuttaa sen, kunne tahtoo.
2 Ech weye of a man semeth riytful to hym silf; but the Lord peisith the hertis.
Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään oikeat, mutta Herra tutkii sydämet.
3 To do merci and doom plesith more the Lord, than sacrifices doen.
Vanhurskauden ja oikeuden harjoittaminen on Herralle otollisempi kuin uhri.
4 Enhaunsyng of iyen is alargyng of the herte; the lanterne of wickid men is synne.
Ylpeät silmät ja pöyhkeä sydän-jumalattomien lamppu-ovat syntiä.
5 The thouytis of a stronge man ben euere in abundaunce; but ech slow man is euere in nedynesse.
Vain hyödyksi ovat ahkeran ajatukset, mutta kaikki touhuilijat saavat vain vahinkoa.
6 He that gaderith tresours bi the tunge of a leesing, is veyne, and with outen herte; and he schal be hurtlid to the snaris of deth.
Jotka hankkivat aarteita petollisin kielin, ovat haihtuva tuulahdus, hakevat kuolemaa.
7 The raueyns of vnpitouse men schulen drawe hem doun; for thei nolden do doom.
Jumalattomat tempaa pois heidän väkivaltansa, sillä eivät he tahdo oikeutta tehdä.
8 The weiward weie of a man is alien fro God; but the werk of hym that is cleene, is riytful.
Rikollisen tie on mutkainen, mutta puhtaan teot ovat oikeat.
9 It is betere to sitte in the corner of an hous with oute roof, than with a womman ful of chydyng, and in a comyn hous.
Parempi asua katon kulmalla kuin toraisan vaimon huonetoverina.
10 The soule of an vnpitouse man desirith yuel; he schal not haue merci on his neiybore.
Jumalattoman sielu himoitsee pahaa, lähimmäinen ei saa armoa hänen silmiensä edessä.
11 Whanne a man ful of pestilence is punyschid, a litil man of wit schal be the wisere; and if he sueth a wijs man, he schal take kunnyng.
Kun pilkkaajaa rangaistaan, viisastuu yksinkertainen; ja kun viisasta neuvotaan, ottaa hän sen opiksensa.
12 A iust man of the hous of a wickid man thenkith, to withdrawe wickid men fro yuel.
Vanhurskas Jumala tarkkaa jumalattoman taloa, hän syöksee jumalattomat onnettomuuteen.
13 He that stoppith his eere at the cry of a pore man, schal crye also, and schal not be herd.
Joka tukkii korvansa vaivaisen huudolta, se joutuu itse huutamaan, vastausta saamatta.
14 A yift hid quenchith chidyngis; and a yift in bosum quenchith the moost indignacioun.
Salainen lahja lepyttää vihan ja poveen kätketty lahjus kiivaan kiukun.
15 It is ioye to a iust man to make doom; and it is drede to hem that worchen wickidnesse.
Vanhurskaalle on ilo, kun oikeutta tehdään, mutta väärintekijöille kauhu.
16 A man that errith fro the weie of doctryn, schal dwelle in the cumpany of giauntis.
Ihminen, joka eksyy taidon tieltä, joutuu lepäämään haamujen seuraan.
17 He that loueth metis, schal be in nedynesse; he that loueth wiyn and fatte thingis, schal not be maad riche.
Puutteen mieheksi päätyy riemujen rakastaja, eikä rikastu se, joka viiniä ja öljyä rakastaa.
18 An vnpitouse man schal be youun for a iust man; and a wickid man schal be youun for a riytful man.
Jumalaton joutuu lunastusmaksuksi vanhurskaan puolesta ja uskoton oikeamielisten sijaan.
19 It is betere to dwelle in a desert lond, than with a womman ful of chidyng, and wrathful.
Parempi asua autiossa maassa kuin toraisan vaimon vaivattavana.
20 Desirable tresoure and oile is in the dwelling places of a iust man; and an vnprudent man schal distrie it.
Kalliita aarteita ja öljyä on viisaan majassa, mutta tyhmä ihminen syö suuhunsa sellaiset.
21 He that sueth riytfulnesse and mercy, schal fynde lijf and glorie.
Joka vanhurskauteen ja laupeuteen pyrkii, se löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian.
22 A wijs man stiede `in to the citee of stronge men, and distriede the strengthe of trist therof.
Viisas ryntää sankarien kaupunkiin ja kukistaa varustuksen, joka oli sen turva.
23 He that kepith his mouth and his tunge, kepith his soule from angwischis.
Joka suunsa ja kielensä varoo, se henkensä ahdistuksilta varoo.
24 A proude man and boosteere is clepid a fool, that worchith pride in ire.
Pilkkaajan nimen saa julkea röyhkeilijä, jonka meno on määrätöntä julkeutta.
25 Desiris sleen a slow man; for hise hondis nolden worche ony thing.
Oma halu laiskan tappaa, sillä hänen kätensä eivät tahdo työtä tehdä.
26 Al dai he coueitith and desirith; but he that is a iust man, schal yyue, and schal not ceesse.
Aina on hartaasti haluavia, mutta vanhurskas antaa säästelemättä.
27 The offringis of wickid men, that ben offrid of greet trespas, ben abhomynable.
Jumalattomien uhri on kauhistus; saati sitten, jos se tuodaan ilkityön edestä!
28 A fals witnesse schal perische; a man obedient schal speke victorie.
Valheellinen todistaja hukkuu, mutta kuunteleva mies saa aina puhua.
29 A wickid man makith sad his cheer vnschamefastli; but he that is riytful, amendith his weie.
Julkeiksi tekee jumalaton kasvonsa, vakaiksi tekee oikeamielinen tiensä.
30 No wisdom is, no prudence is, no counsel is ayens the Lord.
Ei auta viisaus, ei ymmärrys, ei mikään neuvo Herraa vastaan.
31 An hors is maad redi to the dai of batel; but the Lord schal yyue helthe.
Hevonen on varustettu taistelun päiväksi, mutta voitto on Herran hallussa.
