Proverbs 20
1 Wiyn is a letcherouse thing and drunkenesse is ful of noise; who euere delitith in these, schal not be wijs.
Viina tekee pilkkaajaksi, ja väkevät juotavat tekevät tyhmäksi: joka niitä halajaa, ei hän ikinä viisaaksi tule.
2 As the roryng of a lioun, so and the drede of the kyng; he that territh hym to ire, synneth ayens his owne lijf.
Kuninkaan peljättämys on niinkuin nuoren jalopeuran kiljuminen: joka hänen vihoittaa, hän tekee omaa henkeänsä vastoin.
3 It is onour to a man that departith hym silf fro stryuyngis; but fonned men ben medlid with dispisyngis.
Miehen kunnia on olla ilman riitaa; vaan jotka mielellänsä riitelevät, ovat kaikki tyhmät.
4 A slow man nolde ere for coold; therfor he schal begge in somer, and me schal not yyue to hym.
Kylmän tähden ei tahdo laiska kyntää; sentähden hän elonaikana kerjää, ja ei saa mitään.
5 As deep watir, so counsel is in the herte of a man; but a wijs man schal drawe it out.
Neuvo on miehen sydämessä niinkuin syvä vesi; mutta toimellinen ammuntaa sen ylös.
6 Many men ben clepid merciful; but who schal fynde a feithful man?
Monta ihmistä kerskataan hyväksi; vaan kuka löytää jonkun, joka todella hyvä on?
7 Forsothe a iust man that goith in his simplenesse, schal leeue blessid sones aftir hym.
Vanhurskas siveydessä vaeltaa; hänen lastensa käy hyvin hänen perässänsä.
8 A king that sittith in the seete of doom, distrieth al yuel bi his lokyng.
Kuningas, joka istuu istuimella tuomitsemaan, hajoittaa kaikki, jotka pahat ovat, silmillänsä.
9 Who may seie, Myn herte is clene; Y am clene of synne?
Kuka sanoo: minä olen puhdas sydämessäni, ja vapaa synnistäni?
10 A weiyte and a weiyte, a mesure and a mesure, euer eithir is abhomynable at God.
Monenlainen vaaka ja mitta ovat molemmat kauhistus herralle.
11 A child is vndurstondun bi hise studies, yf his werkis ben riytful and cleene.
Nuorukainen tunnetaan menostansa, jos hän siviäksi ja toimelliseksi tuleva on.
12 An eere heringe, and an iye seynge, God made euere eithir.
Kuulevaisen korvan ja näkeväisen silmän on Herra molemmat tehnyt.
13 Nyle thou loue sleep, lest nedynesse oppresse thee; opene thin iyen, and be thou fillid with looues.
Älä rakasta unta, ettes köyhtyisi: avaa silmäs, niin sinä saat kyllän leipää.
14 Ech biere seith, It is yuel, it is yuel; and whanne he hath go awey, thanne he schal haue glorie.
Paha, paha, sanoo ostaja; mutta mentyänsä pois hän kerskaa.
15 Gold, and the multitude of iemmes, and a preciouse vessel, ben the lippis of kunnyng.
Kultaa ja kalliita kiviä löydetään kyllä, vaan toimellinen suu on kallis kappale.
16 Take thou awei the cloth of hym, that was borewe of an othere man; and for straungeris take thou awei a wed fro hym.
Ota hänen vaattensa joka muukaisen takaa: ja ota häneltä pantti tuntemattoman edestä.
17 The breed of a leesing is sweet to a man; and aftirward his mouth schal be fillid with rikenyng.
Varastettu leipä maistuu miehelle hyvin; vaan sitte pitää hänen suunsa oleman täynnä teräviä kiviä.
18 Thouytis ben maad strong bi counselis; and bateils schulen be tretid bi gouernals.
Aivoitukset menestyvät, kuin ne neuvotella toimitetaan, ja sodat myös pitää toimella pidettämän.
19 Be thou not medlid with him that schewith pryuetees, and goith gylefulli, and alargith hise lippis.
Älä sekoita sinuas sen kanssa, joka salaisuuden ilmoittaa, ja joka panettelee, ja jolla petollinen suu on.
20 The liyt of hym that cursith his fadir and modir, schal be quenchid in the myddis of derknessis.
Joka isäänsä ja äitiänsä kiroilee, hänen kynttilänsä pitää sammuman synkiässä pimeydessä.
21 Eritage to which me haastith in the bigynnyng, schal wante blessing in the laste tyme.
Perintö, johon varhain kiiruhdetaan, on viimeiseltä ilman siunausta.
22 Seie thou not, Y schal yelde yuel for yuel; abide thou the Lord, and he schal delyuere thee.
Älä sano: minä kostan pahan; odota Herraa, hän auttaa sinua.
23 Abhomynacioun at God is weiyte and weiyte; a gileful balaunce is not good.
Monenlaiset puntarit ovat Herralle kauhistus, ja väärä vaaka ei ole hyvä.
24 The steppis of man ben dressid of the Lord; who forsothe of men mai vndurstonde his weie?
Jokaisen retket tulevat Herralta: kuka ihminen taitaa ymmärtää tiensä?
25 Falling of man is to make auow to seyntis, and aftirward to withdrawe the vowis.
Se on ihmiselle paula, kuin hän pilkkaa pyhää, ja etsii sitte lupauksia.
26 A wijs kyng scaterith wickid men; and bowith a bouwe of victorie ouer hem.
Viisas kuningas hajoittaa jumalattomat, ja antaa ratasten käydä heidän päällitsensä.
27 The lanterne of the Lord is the spirit of man, that sekith out alle the priuetees of the wombe.
Herran kynttilä on ihmisen henki: hän käy läpi koko sydämen.
28 Merci and treuthe kepen a kyng; and his trone is maad strong bi mekenesse.
Laupius ja totuus varjelee kuninkaan, ja hän vahvistaa istuimensa laupiudella.
29 The ful out ioiyng of yonge men is the strengthe of hem; and the dignyte of elde men is hoornesse.
Nuorten miesten väkevyys on heidän kunniansa, ja harmaat karvat on vanhain kaunistus.
30 The wannesse of wounde schal wipe aweie yuels, and woundis in the priuyere thingis of the wombe.
Haavoilla pitää pahuus ajettaman pois, ja koko sydämen kivulla.
