Proverbs 19
1 Betere is a pore man, that goith in his simplenesse, than a riche man bitynge hise lippis, and vnwijs.
Köyhä joka siveydessä vaeltaa, on parempi kuin väärä huulissansa, joka kuitenkin tyhmä on.
2 Where is not kunnyng of the soule, is not good; and he that is hasti, in feet hirtith.
Joka ei toimella laita, ei hänelle hyvin käy; ja joka on nopsa jaloista, se loukkaa itsensä.
3 The foli of a man disseyueth hise steppis; and he brenneth in his soule ayens God.
Ihmisen tyhmyys eksyttää hänen tiensä, niin että hänen sydämensä vihastuu Herraa vastaan.
4 Richessis encreessen ful many freendis; forsothe also thei ben departid fro a pore man, whiche he hadde.
Tavara tekee monta ystävää, vaan köyhä hyljätään ystäviltä.
5 A fals witnesse schal not be vnpunyschid; and he that spekith leesingis, schal not ascape.
Ei väärä todistaja pidä pääsemän rankaisematta; joka rohkiasti valehtelee, ei hänen pidä selkeemän.
6 Many men onouren the persoone of a myyti man; and ben frendis of hym that deelith yiftis.
Moni rukoilee päämiestä, ja jokainen on hänen ystävänsä, joka lahjoja jakaa.
7 The britheren of a pore man haten hym; ferthermore and the freendis yeden awei fer fro hym. He that sueth wordis oonli, schal haue no thing;
Köyhää vihaavat kaikki hänen veljensä, ja hänen ystävänsä vetäytyvät taamma hänestä; ja joka sanoihin luottaa, ei hän saa mitään.
8 but he that holdith stabli the mynde, loueth his soule, and the kepere of prudence schal fynde goodis.
Joka viisas on, hän rakastaa henkeänsä, ja joka toimellinen on, se löytää hyvän.
9 A fals witnesse schal not be vnpunyschid; and he that spekith leesyngis, schal perische.
Väärä todistaja ei pidä pääsemän rankaisematta; ja joka rohkiasti valehtelee, se kadotetaan.
10 Delices bicomen not a fool; nether `it bicometh a seruaunt to be lord of princes.
Ei hullulle sovi hyvät päivät, paljoa vähemmin palvelian päämiehiä hallita.
11 The teching of a man is knowun bi pacience; and his glorie is to passe ouere wickid thingis.
Joka on kärsivällinen, se on toimellinen ihminen; ja se on hänelle kunniaksi, että hän viat välttää.
12 As the gnasting of a lioun, so and the ire of the king; and as deewe on eerbe, so and the gladnesse of the kyng.
Kuninkaan viha on niinkuin nuoren jalopeuran kiljuminen; mutta hänen ystävyytensä on niinkuin kaste ruoholle.
13 The sorewe of the fadir is a fonned sone; and roofes droppynge contynueli is a womman ful of chiding.
Hullu poika on isänsä murhe, ja riitainen vaimo on niinkuin alinomainen pisaroitseminen.
14 Housis and richessis ben youun of fadir and modir; but a prudent wijf is youun propirli of the Lord.
Huoneet ja tavarat peritään vanhemmilta, vaan toimellinen emäntä tulee Herralta.
15 Slouth bringith in sleep; and a negligent soule schal haue hungur.
Laiskuus tuo unen, ja joutilas sielu kärsii nälkää.
16 He that kepith the comaundement of God, kepith his soule; but he that chargith not his weie, schal be slayn.
Joka käskyt pitää, hän on vapahtanut henkensä; vaan joka tiensä hylkää, hänen pitää kuoleman.
17 He that hath mercy on a pore man, leeneth to the Lord; and he schal yelde his while to hym.
Jöka köyhää armahtaa, hän lainaa Herralle, joka hänen hyvän työnsä hänelle jälleen maksava on.
18 Teche thi sone, and dispeire thou not; but sette thou not thi soule to the sleyng of hym.
Kurita lastas, koska vielä toivo on; mutta älä pyydä häntä tappaa;
19 Forsothe he that is vnpacient, schal suffre harm; and whanne he hath rauyschid, he schal leie to anothir thing.
Sillä suuri julmuus saattaa vahingon: sentähden laske vallallensa, ja kurita häntä toistamiseen.
20 Here thou counsel, and take thou doctryn; that thou be wijs in thi laste thingis.
Kuule neuvoa ja ota kuritus vastaan, tullakses vihdoinkin viisaaksi.
21 Many thouytis ben in the herte of a man; but the wille of the Lord schal dwelle.
Monet aivoitukset oavt miehen sydämessä; mutta Herran neuvo on pysyväinen.
22 A nedi man is merciful; and betere is a pore iust man, than a man liere.
Ihmiselle kelpaa hänen laupeutensa, ja köyhä mies on parempi kuin valehtelia.
23 The drede of the Lord ledith to lijf `of blis; and he `that dredith God schal dwelle in plentee, with outen visityng `of the worste.
Herran pelko saattaa elämän, ja se pysyy ravittuna, ettei mikään paha häntä lähesty.
24 A slow man hidith his hond vndur the armpit; and putteth it not to his mouth.
Laiska kätkee kätensä poveensa, ja ei vie sitä jälleen suuhunsa.
25 Whanne a man ful of pestilence is betun, a fool schal be wisere. If thou blamist a wijs man, he schal vndurstonde techyng.
Jos pilkkaajaa lyödään, niin taitamatoin tulee viisaaksi; ja jos toimellista lyödään, niin hän tulee toimelliseksi.
26 He that turmentith the fadir, and fleeth fro the modir, schal be ful of yuel fame, and schal be cursid.
Joka vaivaa isäänsä, ja ajaa ulos äitinsä, hän on häpeemätöin ja kirottu lapsi.
27 Sone, ceesse thou not to here techyng; and knowe thou the wordis of kunnyng.
Lakkaa poikani, kuuntelemasta sitä neuvoa, joka sinua viettelee pois toimellisesta opista.
28 A wickid witnesse scorneth doom; and the mouth of vnpitouse men deuourith wickidnesse.
Väärä todistus häpäisee tuomion, ja jumalattomain suu nielee vääryyden.
29 Domes ben maad redi to scorneris; and hameris smytynge ben maad redi to the bodies of foolis.
Pilkkaajille on rangaistus valmistettu, ja haavat hulluin selkään.
