Proverbs 15
1 A soft answere brekith ire; an hard word reisith woodnesse.
Suloinen vastaus hillitse vihan, mutta kova sana saattaa mielen karvaaksi.
2 The tunge of wise men ourneth kunnyng; the mouth of foolis buylith out foli.
Viisasten kieli saattaa opetuksen suloiseksi, vaan tyhmäin suu aina hulluuta sylkee.
3 In ech place the iyen of the Lord biholden good men, and yuel men.
Herran silmät katselevat joka paikassa, sekä pahat että hyvät.
4 A plesaunt tunge is the tre of lijf; but the tunge which is vnmesurable, schal defoule the spirit.
Terveellinen kieli on elämän puu: vaan valhettelevainen saattaa sydämen kivun.
5 A fool scorneth the techyng of his fadir; but he that kepith blamyngis, schal be maad wisere. Moost vertu schal be in plenteuouse riytfulnesse; but the thouytis of wickid men schulen be drawun vp bi the roote.
Tyhmä laittaa isänsä kurituksen; vaan joka rangaistuksen ottaa, hän tulee taitavaksi.
6 The hous of a iust man is moost strengthe; and disturbling is in the fruitis of a wickid man.
Vanhurskaan huoneessa on yltäkyllä; vaan jumalattoman saalis on hävintö.
7 The lippis of wise men schulen sowe abrood kunnyng; the herte of foolis schal be vnlijc.
Viisasten huulet jakavat neuvoa; vaan tyhmäin sydän ei ole niin.
8 The sacrifices of wickyd men ben abhomynable to the Lord; avowis of iust men ben plesaunt.
Jumalattoman uhri on Herralle kauhistus; vaan jumalisten rukous on hänelle otollinen.
9 The lijf of the vnpitouse man is abhomynacioun to the Lord; he that sueth riytfulnesse, schal be loued of the Lord.
Jumalattoman tie on Herralle kauhistus; vaan joka vanhursjautta noudattaa, on hänelle rakas.
10 Yuel teching is of men forsakinge the weie of lijf; he that hatith blamyngis, schal die.
Kuritus on sille paha, joka hylkää tiensä: ja joka rangaistusta vihaa, hänen pitää kuoleman.
11 Helle and perdicioun ben open bifor the Lord; hou myche more the hertis of sones of men. (Sheol h7585)
Helvetti ja kadotus on Herran edessä: kunka paljon enemmin ihmisten lasten sydämet. (Sheol h7585)
12 A man ful of pestilence loueth not hym that repreueth him; and he goith not to wyse men.
Ei pilkkaaja rakasta sitä, joka häntä rankaisee, ja ei hän mene viisasten tykö.
13 A ioiful herte makith glad the face; the spirit is cast doun in the morenyng of soule.
Iloinen sydän tekee iloiset kasvot; vaan koska sydän on surullinen, niin rohkeus raukee.
14 The herte of a wijs man sekith techyng; and the mouth of foolis is fed with vnkunnyng.
Ymmärtäväinen sydän etsii viisautta; vaan tyhmäin suu tyhmyydellä ravitaan.
15 Alle the daies of a pore man ben yuele; a sikir soule is a contynuel feeste.
Surullisella ihmisellä ei ole koskaan hyvää päivää; vaan jolla hyvä sydän on, hänellä on joka päivä vieraspito.
16 Betere is a litil with the drede of the Lord, than many tresouris and vnfillable.
Parempi on vähä Herran pelvossa, kuin suuri tavara ilman lepoa.
17 It is betere to be clepid to wortis with charite, than with hatrede to a calf maad fat.
Parempi on ateria kaalia rakkaudessa, kuin syötetty härkä vihassa.
18 A wrathful man reisith chidyngis; he that is pacient, swagith chidyngis reisid.
Vihainen mies saattaa toran matkaan; mutta kärsivällinen asettaa riidan.
19 The weie of slow men is an hegge of thornes; the weie of iust men is with out hirtyng.
Laiskan tie on orjantappurainen; vaan hurskasten tie on tasainen.
20 A wise sone makith glad the fadir; and a fonned man dispisith his modir.
Viisas poika iloittaa isänsä, ja hullu ihminen häpäisee äitinsä.
21 Foli is ioye to a fool; and a prudent man schal dresse hise steppis.
Hulluulle on tyhmyys iloksi; vaan toimellinen mies pysyy oikialla tiellä.
22 Thouytis ben distried, where no counsel is; but where many counseleris ben, tho ben confermyd.
Aivoitus raukee ilman neuvoaa; vaan jossa monta neuvonantajaa on, se on vahva.
23 A man is glad in the sentence of his mouth; and a couenable word is best.
Se on ihmisen ilo, että hän toimella vastata taitaa, ja aikanansa sanottu sana on otollinen.
Elämän tie johdattaa viisaan ylöspäin, välttämään helvettiä, joka alhaalla on. (Sheol h7585)
25 The Lord schal distrie the hows of proude men; and he schal make stidefast the coostis of a widewe.
Herra ylpeiden huoneet kukistaa, ja vahvistaa lesken rajat.
26 Iuele thouytis is abhomynacioun of the Lord; and a cleene word moost fair schal be maad stidfast of hym.
Ilkiäin aivoitukset ovat Herralle kauhistukseksi; vaan toimellinen puhe on otollinen.
27 He that sueth aueryce, disturblith his hous; but he that hatith yiftis schal lyue. Synnes ben purgid bi merci and feith; ech man bowith awei fro yuel bi the drede of the Lord.
Ahneudella voitetut kukistavat oman huoneensa; vaan joka lahjoja vihaa, saa elää.
28 The soule of a iust man bithenkith obedience; the mouth of wickid men is ful of yuelis.
Vanhurskaan sydän ajattelee vastausta; vaan jumalattoman suu ammuntaa pahaa.
29 The Lord is fer fro wickid men; and he schal here the preyers of iust men.
Herra on kaukana jumalattomista; vaan hän kuulee vanhurskasten rukoukset.
30 The liyt of iyen makith glad the soule; good fame makith fat the boonys.
Suloinen kasvo iloittaa sydämen: hyvä sanoma tekee luut lihaviksi.
31 The eere that herith the blamyngis of lijf, schal dwelle in the myddis of wise men.
Korva, joka kuulee elämän rangaistusta, on asuva viisasten seassa.
32 He that castith awei chastisyng, dispisith his soule; but he that assentith to blamyngis, is pesible holdere of the herte.
Joka ei itsiänsä salli kurittaa, se katsoo ylön sielunsa; vaan joka rangaistusta kuulee, hän tulee viisaaksi.
33 The drede of the Lord is teching of wisdom; and mekenesse goith bifore glorie.
Herran pelko on kuritus viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.
