Proverbs 12
1 He that loueth chastisyng, loueth kunnyng; but he that hatith blamyngis, is vnwijs.
Tietoa rakastaa, joka kuritusta rakastaa, mutta järjetön se, joka nuhdetta vihaa.
2 He that is good, schal drawe to hym silf grace of the Lord; but he that tristith in hise thouytis, doith wickidli.
Hyvä saa Herran mielisuosion, mutta juonittelijan hän tuomitsee syylliseksi.
3 A man schal not be maad strong by wyckidnesse; and the root of iust men schal not be moued.
Ei ihminen kestä jumalattomuuden varassa, mutta vanhurskasten juuri on horjumaton.
4 A diligent womman is a coroun to hir hosebond; and rot is in the boonys of that womman, that doith thingis worthi of confusioun.
Kelpo vaimo on puolisonsa kruunu, mutta kunnoton on kuin mätä hänen luissansa.
5 The thouytis of iust men ben domes; and the counselis of wickid men ben gileful.
Vanhurskasten aivoitukset ovat oikeat, jumalattomien hankkeet petolliset.
6 The wordis of wickid men setten tresoun to blood; the mouth of iust men schal delyuere hem.
Jumalattomien puheet väijyvät verta, mutta oikeamieliset pelastaa heidän suunsa.
7 Turne thou wickid men, and thei schulen not be; but the housis of iust men schulen dwelle perfitli.
Jumalattomat kukistuvat olemattomiin, mutta vanhurskasten huone pysyy.
8 A man schal be knowun bi his teching; but he that is veyn and hertles, schal be open to dispising.
Ymmärryksensä mukaan miestä kiitetään, mutta nurjasydämistä halveksitaan.
9 Betere is a pore man, and sufficient to him silf, than a gloriouse man, and nedi of breed.
Parempi halpa-arvoinen, jolla on palvelija, kuin rehentelijä, joka on vailla leipää.
10 A iust man knowith the soulis of hise werk beestis; but the entrailis of wickid men ben cruel.
Vanhurskas tuntee, mitä hänen karjansa kaipaa, mutta jumalattomain sydän on armoton.
11 He that worchith his lond, schal be fillid with looues; but he that sueth idilnesse, is moost fool. He that is swete, lyueth in temperaunces; and in hise monestyngis he forsakith dispisyngis.
Joka peltonsa viljelee, saa leipää kyllin, mutta tyhjän tavoittelija on mieltä vailla.
12 The desir of a wickid man is the memorial of worste thingis; but the roote of iust men schal encreesse.
Jumalaton himoitsee pahojen saalista, mutta vanhurskasten juuri on antoisa.
13 For the synnes of lippis `falling doun neiyeth to an yuel man; but a iust man schal scape fro angwisch.
Huulten rikkomus on paha ansa, mutta vanhurskas pääsee hädästä.
14 Of the fruyt of his mouth ech man schal be fillid with goodis; and bi the werkis of hise hondis it schal be yoldun to him.
Suunsa hedelmästä saa kyllälti hyvää, ja ihmisen eteen kiertyvät hänen kättensä työt.
15 The weie of a fool is riytful in hise iyen; but he that is wijs, herith counsels.
Hullun tie on hänen omissa silmissään oikea, mutta joka neuvoa kuulee, on viisas.
16 A fool schewith anoon his ire; but he that dissymelith wrongis, is wijs.
Hullun suuttumus tulee kohta ilmi, mutta mielevä peittää kärsimänsä häpeän.
17 He that spekith that, that he knowith, is a iuge of riytfulnesse; but he that lieth, is a gileful witnesse.
Toden puhuja lausuu oikeuden, mutta väärä todistaja petoksen.
18 A man is that bihetith, and he is prickid as with the swerd of conscience; but the tunge of wise men is helthe.
Moni viskoo sanoja kuin miekanpistoja, mutta viisasten kieli on lääke.
19 The lippe of treuthe schal be stidfast with outen ende; but he that is a sudeyn witnesse, makith redi the tunge of leesyng.
Totuuden huulet pysyvät iäti, mutta valheen kieli vain tuokion.
20 Gile is in the herte of hem that thenken yuels; but ioye sueth hem, that maken counsels of pees.
Jotka pahaa miettivät, niillä on mielessä petos, mutta jotka rauhaan neuvovat, niille tulee ilo.
21 What euere bifallith to a iust man, it schal not make hym sori; but wickid men schulen be fillid with yuel.
Ei tule turmiota vanhurskaalle, mutta jumalattomat ovat onnettomuutta täynnä.
22 False lippis is abhominacioun to the Lord; but thei that don feithfuli, plesen him.
Herralle kauhistus ovat valheelliset huulet, mutta teoissaan uskolliset ovat hänelle otolliset.
23 A fel man hilith kunnyng; and the herte of vnwise men stirith foli.
Mielevä ihminen peittää tietonsa, mutta tyhmäin sydän huutaa julki hulluutensa.
24 The hond of stronge men schal haue lordschip; but the hond that is slow, schal serue to tributis.
Ahkerain käsi saa hallita, mutta laiska joutuu työveron alaiseksi.
25 Morenynge in the herte of a iust man schal make hym meke; and he schal be maad glad bi a good word.
Huoli painaa alas miehen mielen, mutta hyvä sana sen ilahuttaa.
26 He that dispisith harm for a frend, is a iust man; but the weie of wickid men schal disseyue hem.
Vanhurskas opastaa lähimmäistänsä, mutta jumalattomat eksyttää heidän oma tiensä.
27 A gileful man schal not fynde wynnyng; and the substaunce of man schal be the prijs of gold.
Laiska ei saa ajetuksi itselleen riistaa, mutta ahkeruus on ihmiselle kallis tavara.
28 Lijf is in the path of riytfulnesse; but the wrong weie leedith to deeth.
Vanhurskauden polulla on elämä, ja sen tien kulku ei ole kuolemaksi.
