Proverbs 11
1 A gileful balaunce is abhominacioun anentis God; and an euene weiyte is his wille.
Väärä vaaka on Herralle kauhistus, mutta täysi paino on hänelle otollinen.
2 Where pride is, there also dispising schal be; but where meeknesse is, there also is wisdom.
Mihin ylpeys tulee, sinne tulee häpeäkin, mutta nöyräin tykönä on viisaus.
3 The simplenesse of iust men schal dresse hem; and the disseyuyng of weiward men schal destrie hem.
Oikeamielisiä ohjaa heidän nuhteettomuutensa, mutta uskottomat hävittää heidän vilppinsä.
4 Richessis schulen not profite in the dai of veniaunce; but riytfulnesse schal delyuere fro deth.
Ei auta tavara vihan päivänä, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta.
5 The riytfulnesse of a simple man schal dresse his weie; and a wickid man schal falle in his wickidnesse.
Nuhteettoman vanhurskaus tasoittaa hänen tiensä, mutta jumalaton sortuu jumalattomuuteensa.
6 The riytfulnesse of riytful men schal delyuere hem; and wickid men schulen be takun in her aspiyngis.
Oikeamieliset vapahtaa heidän vanhurskautensa, mutta uskottomat vangitsee heidän oma himonsa.
7 Whanne a wickid man is deed, noon hope schal be ferther; and abidyng of bisy men schal perische.
Jumalattoman ihmisen kuollessa hukkuu hänen toivonsa, ja vääräin odotus hukkuu.
8 A iust man is delyuered from angwisch; and a wickid man schal be youun for hym.
Vanhurskas pelastetaan hädästä, ja jumalaton joutuu hänen sijaansa.
9 A feynere bi mouth disseyueth his freend; but iust men schulen be deliuered bi kunnyng.
Rietas suullansa turmelee lähimmäisensä, mutta taito on vanhurskaitten pelastus.
10 A citee schal be enhaunsid in the goodis of iust men; and preysyng schal be in the perdicioun of wickid men.
Vanhurskaitten onnesta kaupunki iloitsee, ja jumalattomain hukkumisesta syntyy riemu.
11 A citee schal be enhaunsid bi blessing of iust men; and it schal be distried bi the mouth of wickid men.
Oikeamielisten siunauksesta kaupunki kohoaa, mutta jumalattomain suu sitä hajottaa.
12 He that dispisith his freend, is nedi in herte; but a prudent man schal be stille.
Mieltä vailla on, joka lähimmäistänsä halveksii, mutta ymmärtäväinen mies on vaiti.
13 He that goith gilefuli, schewith priuetees; but he that is feithful, helith the priuetee of a freend.
Joka panettelijana käy, ilmaisee salaisuuden, mutta jolla luotettava henki on, se säilyttää asian.
14 Where a gouernour is not, the puple schal falle; but helthe `of the puple is, where ben many counsels.
Missä ohjausta ei ole, sortuu kansa, mutta neuvonantajain runsaus tuo menestyksen.
15 He that makith feith for a straunger, schal be turmentid with yuel; but he that eschewith snaris, schal be sikur.
Joka vierasta takaa, sen käy pahoin, mutta joka kädenlyöntiä vihaa, se on turvattu.
16 A graciouse womman schal fynde glorie; and stronge men schulen haue richessis.
Suloinen nainen saa kunniaa, ja voimalliset saavat rikkautta.
17 A merciful man doith wel to his soule; but he that is cruel, castith awei, yhe, kynnesmen.
Armelias mies tekee hyvää itsellensä, mutta armoton syöksee onnettomuuteen oman lihansa.
18 A wickid man makith vnstable werk; but feithful mede is to hym, that sowith riytfulnesse.
Jumalaton hankkii pettäväistä voittoa, mutta joka vanhurskautta kylvää, saa pysyvän palkan.
19 Merci schal make redi lijf; and the suyng of yuels `schal make redi deth.
Joka on vakaa vanhurskaudessa, saa elämän; mutta joka pahaa tavoittaa, saa kuoleman.
20 A schrewid herte is abhomynable to the Lord; and his wille is in hem, that goen symply.
Väärämieliset ovat Herralle kauhistus, mutta nuhteettomasti vaeltaviin hän mielistyy.
21 Thouy hond be in the hond, an yuel man schal not be innocent; but the seed of iust men schal be sauyd.
Totisesti: paha ei jää rankaisematta, mutta vanhurskasten jälkeläiset pelastuvat.
22 A goldun `sercle, ether ryng, in the `nose thrillis of a sowe, a womman fair and fool.
Kultarengas sian kärsässä on kaunis nainen, älyä vailla.
23 The desir of iust men is al good; abiding of wickid men is woodnesse.
Vanhurskaitten halajaminen vie onneen, jumalattomien toivo vihaan.
24 Sum men departen her owne thingis, and ben maad richere; other men rauyschen thingis, that ben not hern, and ben euere in nedynesse.
Toinen on antelias ja saa yhä lisää, toinen säästää yli kohtuuden ja vain köyhtyy.
25 A soule that blessith, schal be maad fat; and he that fillith, schal be fillid also.
Hyväätekeväinen sielu tulee ravituksi, ja joka muita virvoittaa, se itse kostuu.
26 He that hidith wheete `in tyme, schal be cursid among the puplis; but blessyng schal come on the heed of silleris.
Joka viljan pitää takanaan, sitä kansa kiroaa, mutta joka viljan kaupaksi antaa, sen pään päälle tulee siunaus.
27 Wel he risith eerli, that sekith good thingis; but he that is a serchere of yuels, schal be oppressid of tho.
Joka hyvään pyrkii, etsii sitä, mikä otollista on, mutta joka pahaa etsii, sille se tulee.
28 He that tristith in hise richessis, schal falle; but iust men schulen buriowne as a greene leef.
Joka rikkauteensa luottaa, se kukistuu, mutta vanhurskaat viheriöitsevät niinkuin lehvä.
29 He that disturblith his hows, schal haue wyndis in possessioun; and he that is a fool, schal serue a wijs man.
Joka talonsa rappiolle saattaa, perii tuulta, ja hullu joutuu viisaan orjaksi.
30 The fruyt of a riytful man is the tre of lijf; and he that takith soulis, is a wijs man.
Vanhurskaan hedelmä on elämän puu, ja viisas voittaa sieluja.
31 If a iust man receyueth in erthe, how miche more an vnfeithful man, and synnere.
Katso, vanhurskas saa palkkansa maan päällä, saati sitten jumalaton ja syntinen.
