Micah 2
1 Wo to you, that thenken vnprofitable thing, and worchen yuele in youre beddis; in the morewtid liyt thei don it, for the hond of hem is ayenus God.
Voi niitä, jotka miettivät turmiota ja valmistelevat pahaa vuoteillansa! Aamun valjettua he sen tekevät, sillä heillä on siihen valta.
2 Thei coueitiden feeldis, and tooken violentli; and rauyschiden housis, and falsli calengiden a man and his hous, a man and his eritage.
He himoitsevat peltoja ja ryöstävät ne, taloja, ja ottavat ne; he sortavat miestä ja hänen taloansa, miestä ja hänen perintöosaansa.
3 Therfor the Lord seith these thingis, Lo! Y thenke on this meynee yuel, fro which ye schulen not take awei youre neckis; and ye schulen not walke proude, for the worste tyme is.
Sentähden, näin sanoo Herra: Katso, minä mietin tätä sukua vastaan onnettomuutta: siitä te ette saa kaulaanne irti ettekä voi ylpeästi astella; sillä se on oleva paha aika.
4 In that dai a parable schal be takun on you, and a song schal be songun with swetnesse of men, seiynge, Bi robbyng we ben distried; a part of my puple is chaungid; hou schal he go awei fro me, whanne he turneth ayen that schal departe youre cuntreis?
Sinä päivänä viritetään teistä pilkkalaulu ja veisataan valitusvirsi. "Se on tapahtunut", sanotaan, "me olemme perin hävitetyt, hän on vaihtanut pois minun kansani osan. Kuinka hän siirtää sen minulta pois! Hän jakaa meidän peltomme luopioille."
5 For this thing `noon schal be to thee sendynge a litil corde of sort in cumpeny of the Lord.
Sentähden ei sinulla ole oleva ketään, joka heittäisi arpaa maaosuudesta Herran seurakunnassa.
6 A! thou Israel, speke ye not spekyng; it schal not droppe on these men, confusioun schal not catche,
"Älkää saarnatko", saarnaavat he, "sellaisista ei pidä saarnata; eikö väisty pois häpäiseminen?"
7 seith the hous of Jacob. Whether the Spirit of the Lord is abreggid, either siche ben the thouytis of hym? Whether my wordis ben not gode, with hym that goith riytli?
Onko tämä Jaakobin heimon puhetta? Onko Herra pikavihainen? Ovatko sellaisia hänen tekonsa? Eivätkö hänen puheensa ole hyvät sitä kohtaan, joka oikein vaeltaa?
8 And ayenward my puple roos togidere in to an aduersarie; ye token awei the mantil aboue the coote, and ye turneden in to batel hem that wenten sympli.
Mutta aikoja sitten on minun kansani asettunut viholliseksi; vaatteiden päältä te kiskotte vaipan niiltä, jotka huoleti kulkevat, jotka sotaa väistävät.
9 Ye castiden the wymmen of my puple out of the hous of her delices; fro the litle children of hem ye token awei myn heriyng with outen ende.
Minun kansani naiset te ajatte pois heidän kodeistansa, jotka ovat heidän ilonsa; heidän pieniltä lapsiltansa te otatte minun kunniani ainiaaksi.
10 Rise ye, and go, for here ye han not reste; for the vnclennesse therof it schal be corrupt with the worst rot.
Nouskaa ja menkää pois: ei tässä ole leposijaa saastutuksen tähden, joka on saanut aikaan turmion, parantumattoman turmion.
11 Y wolde that Y were not a man hauynge spirit, and rathere Y spak a leesyng. Y schal droppe to thee in to wyn, and in to drunkenesse; and this puple schal be, on whom it is droppid.
Jos tulisi mies, joka tuulta tavoittelisi ja petollisuudessaan valhettelisi: "Minä saarnaan sinulle viinistä ja väkijuomasta", siinä olisi saarnaaja tälle kansalle.
12 With gaderyng Y schal gadere Jacob; Y schal lede togidere thee al in to oon, the relifs of Israel. Y schal put hym togidere, as a floc in folde; as scheep in the myddil of fooldis thei schulen make noise, of multitude of men.
Minä tahdon tarkoin koota sinut, Jaakob, kaikkinesi, visusti kerätä Israelin jääneet, saattaa heidät yhteen, niinkuin lampaat tarhaan, niinkuin lauman laitumellensa: on oleva ihmisten kohina!
13 For he schal stie schewynge weie bifore hem; thei schulen departe, and passe the yate, and schulen go out therbi; and the kyng of hem schal passe bifore hem, and the Lord in the heed of hem.
Tien aukaisija käy heidän edellänsä; he aukaisevat tiensä, kulkevat portille ja lähtevät siitä ulos. Heidän kuninkaansa käy heidän edellään, ja Herra heitä johdattaa.
