Lamentations 3
1 Aleph. I am a man seynge my pouert in the yerde of his indignacioun.
Minä olen se mies, joka olen kurjuutta nähnyt hänen vihastuksensa vitsan alla.
2 Aleph. He droof me, and brouyte in to derknessis, and not in to liyt.
Minut hän on johdattanut ja kuljettanut pimeyteen eikä valkeuteen.
3 Aleph. Oneli he turnede in to me, and turnede togidere his hond al dai.
Juuri minua vastaan hän kääntää kätensä, yhäti, kaiken päivää.
4 Beth. He made eld my skyn, and my fleisch; he al to-brak my boonys.
Hän on kalvanut minun lihani ja nahkani, musertanut minun luuni.
5 Beth. He bildid in my cumpas, and he cumpasside me with galle and trauel.
Hän on rakentanut varustukset minua vastaan ja piirittänyt minut myrkyllä ja vaivalla.
6 Beth. He settide me in derk places, as euerlastynge deed men.
Hän on pannut minut asumaan pimeydessä niinkuin ikiaikojen kuolleet.
7 Gymel. He bildide aboute ayens me, that Y go not out; he aggregide my gyues.
Hän on tehnyt muurin minun ympärilleni, niin etten pääse ulos, on pannut minut raskaisiin vaskikahleisiin.
8 Gymel. But and whanne Y crie and preye, he hath excludid my preier.
Vaikka minä huudan ja parun, hän vaientaa minun rukoukseni.
9 Gymel. He closide togidere my weies with square stoonus; he distriede my pathis.
Hakatuista kivistä hän on tehnyt minun teilleni muurin, on mutkistanut minun polkuni.
10 Deleth. He is maad a bere settinge aspies to me, a lioun in hid places.
Vaaniva karhu on hän minulle, piilossa väijyvä leijona.
11 Deleth. He distriede my pathis, and brak me; he settide me desolat.
Hän on vienyt harhaan minun tieni ja repinyt minut kappaleiksi, hän on minut autioksi tehnyt.
12 Deleth. He bente his bowe, and settide me as a signe to an arowe.
Hän on jännittänyt jousensa ja asettanut minut nuoltensa maalitauluksi.
13 He. He sente in my reynes the douytris of his arowe caas.
Hän on ampunut munuaisiini nuolet, viinensä lapset.
14 He. Y am maad in to scorn to al the puple, the song of hem al dai.
Minä olen joutunut koko kansani nauruksi, heidän jokapäiväiseksi pilkkalauluksensa.
15 He. He fillide me with bitternesses; he gretli fillide me with wermod.
Hän on ravinnut minua katkeruudella, juottanut minua koiruoholla.
16 Vau. He brak at noumbre my teeth; he fedde me with aische.
Hän on purettanut minulla hampaat rikki soraan, painanut minut alas tomuun.
17 Vau. And my soule is putte awei; Y haue foryete goodis.
Sinä olet syössyt minun sieluni ulos, rauhasta pois, minä olen unhottanut onnen.
18 Vau. And Y seide, Myn ende perischide, and myn hope fro the Lord.
Ja minä sanon: mennyt on minulta kunnia ja Herran odotus.
19 Zai. Haue thou mynde on my pouert and goyng ouer, and on wermod and galle.
Muista minun kurjuuttani ja kodittomuuttani, koiruohoa ja myrkkyä.
20 Zai. Bi mynde Y schal be myndeful; and my soule schal faile in me.
Sinä kyllä muistat sen, että minun sieluni on alaspainettu.
21 Zai. Y bithenkynge these thingis in myn herte, schal hope in God.
Tämän minä painan sydämeeni, sentähden minä toivon.
22 Heth. The mercies of the Lord ben manye, for we ben not wastid; for whi hise merciful doyngis failiden not.
Herran armoa on, ettemme ole aivan hävinneet, sillä hänen laupeutensa ei ole loppunut:
23 Heth. Y knew in the morewtid; thi feith is miche.
se on joka aamu uusi, ja suuri on hänen uskollisuutensa.
24 Heth. My soule seide, The Lord is my part; therfor Y schal abide hym.
Minun osani on Herra, sanoo minun sieluni; sentähden minä panen toivoni häneen.
25 Teth. The Lord is good to hem that hopen in to hym, to a soule sekynge hym.
Hyvä on Herra häntä odottaville, sille sielulle, joka häntä etsii.
26 Teth. It is good to abide with stilnesse the helthe of God.
Hyvä on hiljaisuudessa toivoa Herran apua.
27 Teth. It is good to a man, whanne he hath bore the yok fro his yongthe.
Hyvä on miehelle, että hän kantaa iestä nuoruudessaan.
28 Joth. He schal sitte aloone, and he schal be stille; for he reiside hym silf aboue hym silf.
Istukoon hän yksin ja hiljaa, kun Herra on sen hänen päällensä pannut.
29 Joth. He schal sette his mouth in dust, if perauenture hope is.
Laskekoon suunsa tomuun-ehkä on vielä toivoa.
30 Joth. He schal yyue the cheke to a man that smytith hym; he schal be fillid with schenschipis.
Ojentakoon hän posken sille, joka häntä lyö, saakoon kyllälti häväistystä.
31 Caph. For the Lord schal not putte awei with outen ende.
Sillä ei Herra hylkää iankaikkisesti;
32 Caph. For if he castide awei, and he schal do merci bi the multitude of hise mercies.
vaan jos hän on murheelliseksi saattanut, hän osoittaa laupeutta suuressa armossansa.
33 Caph. For he makide not low of his herte; and castide not awei the sones of men. Lameth.
Sillä ei hän sydämensä halusta vaivaa eikä murehduta ihmislapsia.
34 That he schulde al to-foule vndur hise feet alle the boundun men of erthe. Lameth.
Kun jalkojen alle poljetaan kaikki vangit maassa,
35 That he schulde bowe doun the dom of man, in the siyt of the cheer of the hiyeste.
kun väännetään miehen oikeutta Korkeimman kasvojen edessä,
36 Lameth. That he schulde peruerte a man in his dom, the Lord knew not.
kun ihmiselle tehdään vääryyttä hänen riita-asiassaan-eikö Herra sitä näkisi?
37 Men. Who is this that seide, that a thing schulde be don, whanne the Lord comaundide not?
Onko kukaan sanonut, ja se on tapahtunut, jos ei Herra ole käskenyt?
38 Men. Nether goodis nether yuels schulen go out of the mouth of the hiyeste.
Eikö lähde Korkeimman suusta paha ja hyvä?
39 Men. What grutchide a man lyuynge, a man for hise synnes?
Miksi tuskittelee ihminen eläessään, mies syntiensä palkkaa?
40 Nun. Serche we oure weies, and seke we, and turne we ayen to the Lord.
Koetelkaamme teitämme, tutkikaamme niitä ja palatkaamme Herran tykö.
41 Nun. Reise we oure hertis with hondis, to the Lord in to heuenes.
Kohottakaamme sydämemme ynnä kätemme Jumalan puoleen, joka on taivaassa.
42 Nun. We han do wickidli, and han terrid thee to wraththe; therfor thou art not able to be preied.
Me olemme luopuneet pois ja olleet kapinalliset; sinä et ole antanut anteeksi,
43 Sameth. Thou hilidist in stronge veniaunce, and smitidist vs; thou killidist, and sparidist not.
olet peittänyt itsesi vihassasi, ajanut meitä takaa, surmannut säälimättä;
44 Sameth. Thou settidist a clowde to thee, that preier passe not.
olet peittänyt itsesi pilvellä, niin ettei rukous pääse lävitse.
45 Sameth. Thou settidist me, drawing vp bi the roote, and castynge out, in the myddis of puplis.
Tunkioksi ja hylyksi sinä olet meidät tehnyt kansojen seassa.
46 Ayn. Alle enemyes openyden her mouth on vs.
Suut ammollaan meitä vastaan ovat kaikki meidän vihamiehemme.
47 Ayn. Inward drede and snare is maad to vs, profesie and defoulyng.
Osaksemme on tullut kauhu ja kuoppa, turmio ja sortuminen.
48 Ayn. Myn iyen ledden doun departyngis of watris, for the defoulyng of the douyter of my puple.
Vesipurot juoksevat minun silmistäni tyttären, minun kansani, sortumisen tähden.
49 Phe. Myn iye was turmentid, and was not stille; for no reste was.
Minun silmäni vuotaa lakkaamatta, hellittämättä
50 Phe. Vntil the Lord bihelde, and siy fro heuenes.
siihen asti, kunnes katsoo, kunnes näkee Herra taivaasta.
51 Phe. Myn iye robbide my soule in alle the douytris of my citee.
Silmäni tuottaa tuskaa minun sielulleni kaikkien minun kaupunkini tyttärien tähden.
52 Sade. Myn enemyes token me with out cause, bi huntyng as a brid.
Kiihkeästi pyydystivät minua kuin lintua ne, jotka syyttä ovat vihamiehiäni.
53 Sade. My lijf slood in to a lake; and thei puttiden a stoon on me.
He sulkivat kuoppaan minun elämäni ja heittivät päälleni kiviä.
54 Sade. Watris flowiden ouer myn heed; Y seide, Y perischide.
Vedet tulvivat minun pääni ylitse; minä sanoin: olen hukassa.
55 Coph. Lord, Y clepide to help thi name, fro the laste lake.
Minä huusin sinun nimeäsi, Herra, kuopan syvyydestä.
56 Coph. Thou herdist my vois; turne thou not awei thin eere fro my sobbyng and cries.
Sinä kuulit minun huutoni: "Älä peitä korvaasi minun avunhuudoltani, että saisin hengähtää".
57 Coph. Thou neiyidist to me in the dai, wherynne Y clepide thee to help; thou seidist, Drede thou not.
Sinä olit läsnä silloin, kun minä sinua huusin; sinä sanoit: "Älä pelkää".
58 Res. Lord, ayenbiere of my lijf, thou demydist the cause of my soule.
Sinä, Herra, ajoit minun riita-asiani, lunastit minun henkeni.
59 Res. Lord, thou siest the wickidnesse of hem ayens me; deme thou my doom.
Olethan nähnyt, Herra, minun kärsimäni sorron: hanki minulle oikeus.
60 Res. Thou siest al the woodnesse, alle the thouytis of hem ayenus me.
Olethan nähnyt kaiken heidän kostonhimonsa, kaikki heidän juonensa minua vastaan.
61 Syn. Lord, thou herdist the schenshipis of hem; alle the thouytis of hem ayens me.
Sinä olet kuullut heidän häväistyksensä, Herra, kaikki heidän juonensa minua vastaan.
62 Syn. The lippis of men risynge ayens me, and the thouytis of hem ayens me al dai.
Minun vastustajaini huulet ja heidän aikeensa ovat minua vastaan kaiken päivää.
63 Syn. Se thou the sittynge and risyng ayen of hem; Y am the salm of hem.
Istuivatpa he tai nousivat, katso: minä olen heillä pilkkalauluna.
64 Thau. Lord, thou schalt yelde while to hem, bi the werkis of her hondis.
Kosta heille, Herra, heidän kättensä teot.
65 Tau. Thou schalt yyue to hem the scheeld of herte, thi trauel.
Paaduta heidän sydämensä, kohdatkoon heitä sinun kirouksesi.
66 Tau. Lord, thou schalt pursue hem in thi strong veniaunce, and thou schalt defoule hem vndur heuenes.
Aja heitä takaa vihassasi ja hävitä heidät Herran taivaan alta.
