Lamentations 3
1 Aleph. I am a man seynge my pouert in the yerde of his indignacioun.
Minä olen mies, jonka viheliäisyyttä nähdä täytyy hänen hirmuisuutensa vitsan kautta.
2 Aleph. He droof me, and brouyte in to derknessis, and not in to liyt.
Hän johdatti minua ja vei pimeyteen ja ei valkeuteen.
3 Aleph. Oneli he turnede in to me, and turnede togidere his hond al dai.
Hän on kätensä kääntänyt minua vastaan, ja toimittaa toisin aina minun kanssani.
4 Beth. He made eld my skyn, and my fleisch; he al to-brak my boonys.
Hän on tehnyt lihani ja nahkani vanhaksi, ja luuni musertanut.
5 Beth. He bildid in my cumpas, and he cumpasside me with galle and trauel.
Hän rakensi minua vastaan, ja sapella ja vaivalla hän minua kääri.
6 Beth. He settide me in derk places, as euerlastynge deed men.
Hän on minut pannut pimeyteen, niinkuin aikaa kuolleet.
7 Gymel. He bildide aboute ayens me, that Y go not out; he aggregide my gyues.
Hän on minut muurannut sisälle, etten minä pääse ulos, ja minut kovaan jalkapuuhun pannut.
8 Gymel. But and whanne Y crie and preye, he hath excludid my preier.
Ja vaikka minä huudan ja parun, niin hän kuitenkin korvansa tukitsee minun rukouksestani.
9 Gymel. He closide togidere my weies with square stoonus; he distriede my pathis.
Hän on muurannut tieni kiinni vuojonkivillä, ja polkuni sulkenut.
10 Deleth. He is maad a bere settinge aspies to me, a lioun in hid places.
Hän on väijynyt minua niinkuin karhu, niinkuin jalopeura salaisuudessa.
11 Deleth. He distriede my pathis, and brak me; he settide me desolat.
Hän on minun antanut tieltä eksyä, ja minut repinyt säpäleiksi, ja minut autioksi tehnyt.
12 Deleth. He bente his bowe, and settide me as a signe to an arowe.
Hän on joutsensa jännittänyt, ja asettanut minun nuolella tarkoitettavaksi.
13 He. He sente in my reynes the douytris of his arowe caas.
Hän ampui minun munaskuihini viinensä nuolet.
14 He. Y am maad in to scorn to al the puple, the song of hem al dai.
Minä olen kaiken minun kansani nauru, ja heidän jokapäiväinen virtensä.
15 He. He fillide me with bitternesses; he gretli fillide me with wermod.
Hän on haikeudella minut ravinnut, ja koiruoholla juovuttanut.
16 Vau. He brak at noumbre my teeth; he fedde me with aische.
Hän on hampaani somerolla rikki musertanut, hän kieritti minun tuhassa.
17 Vau. And my soule is putte awei; Y haue foryete goodis.
Minun sieluni on ajettu pois rauhasta, minun täytyy hyvän unohtaa.
18 Vau. And Y seide, Myn ende perischide, and myn hope fro the Lord.
Minä sanoin: minun voimani ja minun toivoni Herran päälle on kadonnut.
19 Zai. Haue thou mynde on my pouert and goyng ouer, and on wermod and galle.
Muista siis, kuinka minä niin raadollinen ja hyljätty, koiruoholla ja sapella juotettu olen.
20 Zai. Bi mynde Y schal be myndeful; and my soule schal faile in me.
Minun sieluni sen kyllä muistaa, ja sitä itsellensä tutkistelee.
21 Zai. Y bithenkynge these thingis in myn herte, schal hope in God.
Minä panen sen sydämeeni; sentähden minä vielä nyt toivon.
22 Heth. The mercies of the Lord ben manye, for we ben not wastid; for whi hise merciful doyngis failiden not.
Herran laupiudesta se on, ettemme ratki hukkuneet; ei hänen laupiutensa vielä loppunut.
23 Heth. Y knew in the morewtid; thi feith is miche.
Vaan joka huomen se on uusi, ja sinun uskollisuutes on suuri.
24 Heth. My soule seide, The Lord is my part; therfor Y schal abide hym.
Herra on minun osani, sanoo minun sieluni; sentähden tahdon minä häneen toivoa.
25 Teth. The Lord is good to hem that hopen in to hym, to a soule sekynge hym.
Herra on hyvä niille, jotka häneen toivovat, ja niille sieluille, jotka häntä kysyvät.
26 Teth. It is good to abide with stilnesse the helthe of God.
Hyvä on olla kärsivällisenä ja Herralta apua toivoa.
27 Teth. It is good to a man, whanne he hath bore the yok fro his yongthe.
Hyvä on ihmiselle ijestä kantaa nuoruudessansa;
28 Joth. He schal sitte aloone, and he schal be stille; for he reiside hym silf aboue hym silf.
Että hän istuu yksinänsä, on vaiti, kuin jotakin hänen päällensä tulee,
29 Joth. He schal sette his mouth in dust, if perauenture hope is.
Ja panee suunsa tomuun, ja odottaa toivoa,
30 Joth. He schal yyue the cheke to a man that smytith hym; he schal be fillid with schenschipis.
Ja antaa löydä poskillensa, ja paljon pilkkaa kärsii.
31 Caph. For the Lord schal not putte awei with outen ende.
Sillä ei Herra syökse pois ijankaikkisesti.
32 Caph. For if he castide awei, and he schal do merci bi the multitude of hise mercies.
Vaan hän saattaa murheelliseksi, ja taas armahtaa suuresta laupiudestansa.
33 Caph. For he makide not low of his herte; and castide not awei the sones of men. Lameth.
Sillä ei hän sydämestänsä ihmisiä kurita eikä murheesen saata,
34 That he schulde al to-foule vndur hise feet alle the boundun men of erthe. Lameth.
Niinkuin hän tahtois raadolliset maan päällä ratki jalkainsa alla polkea,
35 That he schulde bowe doun the dom of man, in the siyt of the cheer of the hiyeste.
Ja antais jonkun miehen oikeuden Ylimmäisen edessä tulla käännetyksi pois,
36 Lameth. That he schulde peruerte a man in his dom, the Lord knew not.
Ja ihmistä väärin tuomita asiassansa, niinkuin ei Herra sitä näkisikään.
37 Men. Who is this that seide, that a thing schulde be don, whanne the Lord comaundide not?
Kuka tohtii siis sanoa: senkaltaiset tapahtuvat ilman Herran käskyä?
38 Men. Nether goodis nether yuels schulen go out of the mouth of the hiyeste.
Eikö paha ja hyvä tule Korkeimman suusta?
39 Men. What grutchide a man lyuynge, a man for hise synnes?
Miksi siis ihmiset nurisevat eläissänsä? Jokainen nuriskaan syntejänsä vastaan.
40 Nun. Serche we oure weies, and seke we, and turne we ayen to the Lord.
Tutkistelkaamme ja etsikäämme meidän menoamme, ja palatkaamme Herran tykö.
41 Nun. Reise we oure hertis with hondis, to the Lord in to heuenes.
Nostakaamme meidän sydämemme ja kätemme taivaasen päin, Jumalan tykö.
42 Nun. We han do wickidli, and han terrid thee to wraththe; therfor thou art not able to be preied.
Me, me olemme syntiä tehneet ja kovakorvaiset olleet; (sentähden) et sinä säästänytkään.
43 Sameth. Thou hilidist in stronge veniaunce, and smitidist vs; thou killidist, and sparidist not.
Vaan sinä olet vihalla meitä peittänyt ja vainonnut, ja armottomasti surmannut.
44 Sameth. Thou settidist a clowde to thee, that preier passe not.
Sinä verhoitit itses pilvellä, ettei rukous päässyt sen lävitse.
45 Sameth. Thou settidist me, drawing vp bi the roote, and castynge out, in the myddis of puplis.
Sinä olet meitä tunkioksi ja saastaisuudeksi kansain seassa tehnyt.
46 Ayn. Alle enemyes openyden her mouth on vs.
Kaikki meidän vihollisemme ovat suutansa ammottaneet meitä vastaan.
47 Ayn. Inward drede and snare is maad to vs, profesie and defoulyng.
Me painetaan alas ja rangaistaan pelvolla ja ahdistuksella.
48 Ayn. Myn iyen ledden doun departyngis of watris, for the defoulyng of the douyter of my puple.
Minun silmäni vuotavat vesi-ojia minun kansani tyttären surkeuden tähden.
49 Phe. Myn iye was turmentid, and was not stille; for no reste was.
Minun silmäni vuotavat ja ei taida lakata; ei he asetu,
50 Phe. Vntil the Lord bihelde, and siy fro heuenes.
Siihenasti että Herra katsoo taivaasta alas ja näkee.
51 Phe. Myn iye robbide my soule in alle the douytris of my citee.
Minun silmäni kuluttaa minulta elämäni kaikkein minun kaupunkini tytärten tähden.
52 Sade. Myn enemyes token me with out cause, bi huntyng as a brid.
Minun viholliseni ovat minua kovin ajaneet takaa, niinkuin lintua ilman syytä.
53 Sade. My lijf slood in to a lake; and thei puttiden a stoon on me.
He ovat minun elämäni kuoppaan salvanneet, ja heittäneet kiven minun päälleni.
54 Sade. Watris flowiden ouer myn heed; Y seide, Y perischide.
Ovat myös vedet minun pääni ylitse käyneet; niin minä sanoin: nyt minä ratki hukassa olen.
55 Coph. Lord, Y clepide to help thi name, fro the laste lake.
Minä huusin avukseni sinun nimeäs, Herra, alhaalta kuopasta;
56 Coph. Thou herdist my vois; turne thou not awei thin eere fro my sobbyng and cries.
Ja sinä kuulit minun ääneni, älä korvias kätke minun huokauksestani ja huudostani.
57 Coph. Thou neiyidist to me in the dai, wherynne Y clepide thee to help; thou seidist, Drede thou not.
Sinä lähenet kuin minä sinua huudan, ja sanot: älä pelkää.
58 Res. Lord, ayenbiere of my lijf, thou demydist the cause of my soule.
Sinä, Herra, ratkaiset minun sieluni asian, ja lunastat minun henkeni.
59 Res. Lord, thou siest the wickidnesse of hem ayens me; deme thou my doom.
Herra katso, kuinka minulle niin vääryyttä tehdään, ja tuomitse minun oikeuteni.
60 Res. Thou siest al the woodnesse, alle the thouytis of hem ayenus me.
Sinä näet kaikki heidän kostonsa ja kaikki heidän ajatuksensa minusta.
61 Syn. Lord, thou herdist the schenshipis of hem; alle the thouytis of hem ayens me.
Herra, sinä kuulet heidän pilkkansa ja kaikki heidän ajatuksensa minua vastaan,
62 Syn. The lippis of men risynge ayens me, and the thouytis of hem ayens me al dai.
Minun vainollisteni huulet ja heidän neuvonsa minua vastaan yli päivää.
63 Syn. Se thou the sittynge and risyng ayen of hem; Y am the salm of hem.
Katso, kuin he istuvat eli nousevat, niin he minusta virsiä laulavat.
64 Thau. Lord, thou schalt yelde while to hem, bi the werkis of her hondis.
Kosta heille, Herra, niinkuin he ansainneet ovat, heidän kättensä töiden jälkeen.
65 Tau. Thou schalt yyue to hem the scheeld of herte, thi trauel.
Anna heidän sydämensä vavista ja sinun kiroustas tuta.
66 Tau. Lord, thou schalt pursue hem in thi strong veniaunce, and thou schalt defoule hem vndur heuenes.
Vainoo heitä hirmuisuudella, ja hukuta heitä Herran taivaan alta.
