Job 8
1 Sotheli Baldath Suytes answeride, and seide,
Niin vastasi Bildad Suasta ja sanoi:
2 Hou longe schalt thou speke siche thingis? The spirit of the word of thi mouth is manyfold.
Kuinka kauvan sinä tahdot näitä puhua? ja sinun suus puheet ovat niinkuin väkevä tuuli?
3 Whether God supplauntith, `ethir disseyueth, doom, and whether Almyyti God distrieth that, that is iust?
Väärinkö Jumala tuomitsee, eli rikkooko Kaikkivaltias oikeuden?
4 Yhe, thouy thi sones synneden ayens hym, and he lefte hem in the hond of her wickidnesse;
Jos poikas ovat syntiä tehneet hänen edessänsä, niin hän on hyljännyt heitä heidän pahain tekoinsa tähden.
5 netheles, if thou risist eerli to God, and bisechist `Almyyti God, if thou goist clene and riytful,
Mutta jos sinä aikanansa etsit Jumalaa, ja rukoilet Kaikkivaltiasta hartaasti,
6 anoon he schal wake fulli to thee, and schal make pesible the dwellyng place of thi ryytfulnesse;
Ja jos sinä olet puhdas ja hyvä, niin hän herättää sinun, ja taas tekee rauhalliseksi hurskautes majan.
7 in so miche that thi formere thingis weren litil, and that thi laste thingis be multiplied greetli.
Ja kussa sinulla oli ennen vähä, pitää tästedes sinulle sangen paljon lisääntymän.
8 For whi, axe thou the formere generacioun, and seke thou diligentli the mynde of fadris.
Sillä kysy nyt entisiltä sukukunnilta, ja rupee kysymään heidän isiltänsä.
9 For we ben men of yistirdai, and `kunnen not; for oure daies ben as schadewe on the erthe.
Sillä me olemme niinkuin eilen tulleet, ja emme mitään tiedä: meidän elämämme on niinkuin varjo maan päällä.
10 And thei schulen teche thee, thei schulen speke to thee, and of her herte thei schulen bring forth spechis.
Heidän pitää opettaman sinua, ja sanoman sinulle, ja tuoman puheensa edes sydämestänsä.
11 Whether a rusche may lyue with out moysture? ethir a spier `may wexe with out watir?
Kasvaako kaisla, ellei seiso loassa? eli kasvaako ruoho ilman vettä?
12 Whanne it is yit in the flour, nethir is takun with hond, it wexeth drie bifor alle erbis.
Koska se vielä kukoistaa ennenkuin se niitetään, kuivettuu se ennenkuin heinä korjataan.
13 So the weies of alle men, that foryeten God; and the hope of an ypocrite schal perische.
Niin käy kaikkein niiden, jotka Jumalan unhottavat, ja ulkokullattuin toivo katoo.
14 His cowardise schal not plese hym, and his trist schal be as a web of yreyns.
Sillä hänen toivonsa tulee tyhjäksi, ja hänen uskalluksensa niinkuin hämähäkin verkko.
15 He schal leene, `ether reste, on his hows, and it schal not stonde; he schal vndursette it, and it schal not rise togidere.
Hän luottaa huoneensa päälle, ja ei se pidä seisoman; hän turvaa siihen, ja ei se pidä pysyväinen oleman.
16 The rusche semeth moist, bifor that the sunne come; and in the risyng of the sunne the seed therof schal go out.
Se viheriöitsee kyllä ennen auringon nousemaa, ja sen heikot oksat kasvavat hänen yrttitarhassansa.
17 Rootis therof schulen be maad thicke on an heep of stoonys, and it schal dwelle among stoonys.
Hänen juurensa seisoo paksuna lähteen tykönä, ja huoneet kivien päällä.
18 If a man drawith it out of `his place, his place schal denye it, and schal seie, Y knowe thee not.
Mutta koska hän nielee sen paikastansa, kieltää hän sen, niinkuin ei olis nähnytkään sitä.
19 For this is the gladnesse of his weie, that eft othere ruschis springe out of the erthe.
Katso, tämä on hänen menonsa riemu; ja toiset taas kasvavat tuhasta.
20 Forsothe God schal not caste a wei a symple man, nethir schal dresse hond to wickid men;
Sentähden katso, ei Jumala hyviä hylkää, eikä vahvista pahain kättä,
21 til thi mouth be fillid with leiytir, and thi lippis with hertli song.
Siihen asti että sinun suus naurulla täytetään ja huules riemulla.
22 Thei that haten thee schulen be clothid with schenschip; and the tabernacle of wickid men schal not stonde.
Mutta ne jotka sinua vihaavat, pitää häpiään tuleman; ja jumalattomain asuinsia ei pidä pysyväinen oleman.
