1 Kings 10
1 But also the queen of Saba, whanne the fame of Salomon was herd, cam in the name of the Lord to tempte hym in derk and douti questiouns.
Ja rikkaan Arabian kuningatar oli kuullut Salomon sanoman Herran nimestä, ja tuli koettelemaan häntä tapauksilla.
2 And sche entride with myche felouschipe and richessis in to Jerusalem, and with camels berynge swete smellynge thingis, and gold greetli with out noumbre, and preciouse stoonys; and sche cam to king Salomon, and spak to hym alle thingis whiche sche hadde in hir herte.
Ja hän tuli Jerusalemiin sangen suuren joukon kanssa, kamelein kanssa, jotka jaloja yrttejä kannattivat, ja aivan paljon kultaa ja kalliita kiviä. Ja kuin hän tuli kuningas Salomon tykö, puhui hän hänelle kaikki, mitä hän sydämessänsä aikonut oli.
3 And Salomon tauyte hir alle wordis whiche sche hadde put forth; no word was, that myyte be hid fro the kyng, and which he answeryde not to hir.
Ja Salomo ilmoitti hänelle kaikki hänen sanansa: ei ollut mitään kuninkaalta salattu, jota ei hän hänelle ilmoittanut.
4 Forsothe the queen of Saba siy al the wisdom of Salomon, and the hows which he hadde bildid,
Koska rikkaan Arabian kuningatar näki kaiken Salomon taidon ja huoneen, jonka hän rakentanut oli,
5 and the metis of his table, and the dwellyng places of hise seruauntis, and the ordris of mynystris, and the clothis of hem, and the boteleris, and the brent sacrifices whiche he offride in the hows of the Lord; and sche hadde no more spirite.
Ja ruat hänen pöydällänsä, ja hänen palveliainsa asuinsiat, kunkin heidän virkansa, ja heidän vaatteensa, ja hänen juomansa laskiat ja polttouhrinsa, jonka hän Herran huoneessa uhrasi, tuli hän liki hengettömäksi.
6 And sche seide to the kyng, The word is trewe, which Y herde in my lond, of thi wordis, and of thi wisdom;
Sitte sanoi hän kuninkaalle: se on tosi, minkä minä sinusta kuullut olen minun maalleni, ja sinun menostas, ja sinun taidostas.
7 and Y bileuyde not to men tellynge to me, til Y my silf cam, and siy with myn iyen, and preuede that the half part was not teld to me; thi wisdom is more and thi werkis, than the tale which Y herde.
Ja en minä uskonut sitä ennenkuin minä tulin itse, ja minä olen sen nyt silmilläni nähnyt, ja katso, ei ole minulle puoliakaan sanottu: sinulla on enempi taitoa ja hyvyyttä, kuin sanoma on, jonka minä kuullut olen.
8 Thi men ben blessid, and thi seruauntis ben blessid, these that stonden bifor thee euere, and heren thi wisdom.
Autuaat ovat sinun miehes ja sinun palvelias, jotka aina sinun edessäs seisovat ja kuuntelevat sinun taitoas.
9 Blessid be thi Lord God, whom thou plesedist, and hath set thee on the trone of Israel; for the Lord louyde Israel with outen ende, and hath ordeynyd thee kyng, that thou schuldist do doom and riytfulnesse.
Kiitetty olkoon Herra sinun Jumalas, joka sinuun on mielistynyt, sinun Israelin istuimelle pannaksensa! Sentähden että Herra rakastaa Israelia ijankaikkisesti, on hän pannut sinun kuninkaaksi tuomiota ja oikeutta tekemään.
10 Therfor sche yaf to the kyng sixe score talentis of gold, and ful many swete smellynge thingis, and precious stoonus; so many swete smellynge thingis weren no more brouyt, as tho which the queen of Saba yaf to kyng Salomon.
Ja hän antoi kuninkaalle kaksikymmentä toistasataa sentneriä kultaa ja sangen paljon jaloja yrttejä ja kalliita kiviä. Ei tullut sinne sitte niin paljo kalliita yrttejä, kuin rikkaan Arabian kuningatar kuningas Salomolle antoi;
11 But also the schip of Hiram, that brouyte gold fro Ophir, brouyte fro Ophir ful many trees of tyme, and preciouse stoonys.
Siihen myös Hiramin haahdet, jotka kultaa toivat Ophirista, ja sangen paljo Hebenin puita ja kalliita kiviä.
12 And kyng Salomon made of the trees of tyme vndir settyngis of the hows of the Lord, and of the kyngis hows, and harpis, and sitols to syngeris; siche trees of tyme weren not brouyt nether seyn, til in to present dai.
Ja kuningas antoi tehdä Hebenin puista patsaita Herran huoneesen ja kuninkaan huoneesen, ja kanteleet ja harput soittajille. Ei tullut sinne sitte niin paljo Hebenin puita, eikä myös nähty ole tähän päivään asti.
13 Sotheli kyng Salomon yaf to the queen of Saba alle thingis whiche sche wolde, and axide of hym, outakun these thingis whiche he hadde youe to hir bi the kyngis yifte wilfuli; and sche turnede ayen, and yede in to hir lond with hir seruauntis.
Ja kuningas Salomo antoi rikkaan Arabian kuningattarelle kaikki, mitä hän pyysi ja anoi häneltä, paitsi mitä hän hänelle itse antoi. Ja hän palasi ja meni palvelioinensa omalle maallensa.
14 Forsothe the weyte of gold, that was offrid to Salomon bi ech yeer, was of sixe hundrid and sixe and sixti talentis of gold,
Mutta kullan paino, jonka he joka vuosi toivat Salomolle, oli kuusisataa ja kuusiseitsemättäkymmentä sentneriä kultaa,
15 outakun that which men that weren on the talagis, `that is, rentis for thingis borun aboute in the lond, and marchauntis, and alle men sillynge scheeldys, and alle the kyngis of Arabie, and dukis of erthe yauen.
Ilman sitä mitä kauppamiehet ja yrttein myyjät, niin myös kaikki Arabian kuninkaat ja voimalliset maalta (toivat hänelle.)
16 And kyng Salomon made two hundrid scheeldis of pureste gold; he yaf sixe hundrid siclis of gold in to the platis of oo scheeld;
Ja kuningas Salomo antoi myös tehdä parhaasta kullasta kaksisataa keihästä, kuusisataa kultapenninkiä antoi hän panna jokaiseen keihääseen;
17 and he made thre hundrid of bokeleris of preued gold; thre hundrid talentis of gold clothiden o bokeler. And the kyng puttide tho in the hows of the forest of Lyban.
Ja kolmesataa kilpeä parhaasta kullasta, ja kolme leiviskää kultaa jokaiseen kilpeen; ja kuningas pani ne Libanonin metsähuoneesen.
18 Also kyng Salomon made a greet trone of yuer, and clothide it with ful fyn gold;
Ja kuningas teki suuren istuimen elephantin luista, ja kultasi sen selkiällä kullalla;
19 which trone hadde sixe grees; and the hiynesse of the trone was round in the hynderere part; and tweine hondis on this side and on that side, holdynge the seete, and twei lyouns stoden bisidis ech hond;
Ja siinä istuimessa oli kuusi astuinlautaa, ja sen istuimen pää oli ympyriäinen takaapäin, ja käsipuut olivat molemmilla puolilla istuinta, ja kaksi jalopeuraa seisoi käsipuiden tykönä;
20 and twelue litil liouns stondynge on sixe grees on this side and on that side; siche a werk was not maad in alle rewmes.
Ja siellä seisoi kaksitoistakymmentä jalopeuraa niiden kuuden astuinlaudan päällä molemmin puolin: ei senkaltaista ole tehty missäkään valtakunnassa.
21 But also alle the vessels, of which kyng Salomon drank, weren of gold, and alle the purtenaunce of the hows of the forest of Liban was of pureste gold; siluer was not, nether it was arettid of ony prijs in the daies of Salomon.
Kaikki kuningas Salomon juoma-astiat olivat selkiästä kullasta, ja jokainen astia Libanonin metsähuoneessa oli myös selkiästä kullasta; sillä ei yksikään huolinut kuningas Salomon aikana hopiasta.
22 For the schip of `the kyng wente onys bi thre yeer with the schip of Hiram in to Tharsis, and brouyte fro thennus gold, and siluer, and teeth of olifauntis, and apis, and pokokis.
Sillä kuninkaalla oli haaksi Tarsis merellä Hiramin haahden kanssa; ja haaksi Tarsis tuli joka kolmantena vuotena kerran ja toi kultaa, hopiaa, elephantin hampaita, apinoita ja riikinkukkoja.
23 Therfor kyng Salomon was magnified aboue alle kyngis of erthe in richessis and wisdom.
Ja näin kuningas Salomo on tullut suuremmaksi kaikkia kuninkaita maan päällä, rikkaudessa ja viisaudessa.
24 And al erthe desiride to se the cheer of Salomon, to here the wisdom of him, which wisdom God hadde youe in his herte.
Kaikki maailma pyysi nähdä Salomoa, kuullaksensa sitä taitoa, jonka Jumala oli antanut hänen sydämeensä.
25 And alle men brouyten yiftis to hym, vessels of gold, and of siluer, clothis, and armeris of batel, and swete smellynge thingis, and horsis, and mulis, bi ech yeer.
Ja he kukin toivat hänelle lahjoja, hopia-astioita ja kultaisia kaluja, ja vaatteita, ja haarniskoita, ja yrttejä, ja hevosia, ja muuleja, joka vuosi.
26 And Salomon gaderide togidere charis, and knyytis; and a thousinde and foure hundrid charis weren maad to hym, and twelue thousynde `of knyytis; and he disposide hem bi strengthid citees, and with the kyng in Jerusalem.
Ja Salomo kokosi vaunuja ja ratsasmiehiä, niin että hänellä oli tuhannen ja neljäsataa vaunua ja kaksitoistakymmentä tuhatta ratsasmiestä; ne hän pani vaunukaupunkeihin ja kuninkaan tykö Jerusalemiin.
27 And he made, that so greet aboundaunce of siluer was in Jerusalem, how greet was also of stoonys; and he yaf the multitude of cedris as sicomoris, that growen in feeldy places.
Ja kuningas teki niin, että hopiaa oli niin paljo Jerusalemissa kuin kiviä, ja sedripuita niin paljo kuin villifikunapuita laaksoissa.
28 And the horsis of Salomon weren led out of Egipt, and of Coa; for the marchauntis of the kyng bouyten of Coa, and brouyten for prijs ordeyned.
Ja Salomolle tuotiin hevosia Egyptistä, ja kudotuita kaluja, ja kuninkaan kauppamiehet ostivat ne kalut,
29 Forsothe a chare yede out of Egipt for sixe hundrid siclis of siluer, and an hors for an hundrid and fifti siclis; and bi this maner alle the kyngis of Etheis and of Sirye seelden horsis.
Ja toivat Egyptistä jokaisen vaunun kuudensadan hopiapenningin edestä, ja hevosen sadan ja viidenkymmenen hopiapenningin edestä. Niin veivät he niitä myös kättensä kautta kaikkein Hetiläisten kuningasten ja Syrian kuningasten tykö.
