Zechariah 2
1 I lifted up my eyes, and saw, and behold, a man with a measuring line in his hand.
Ja minä nostin silmäni ja näin, ja katso, miehen kädessä oli mittanuora.
2 Then I asked, “Where are you going?” He said to me, “To measure Jerusalem, to see what is its width and what is its length.”
Ja minä sanoin: kuhunkas menet? Mutta hän sanoi minulle: mittaamaan Jerusalemia, ja katsomaan, kuinka pitkä ja leviä se on oleva.
3 Behold, the angel who talked with me went out, and another angel went out to meet him,
Ja katso, enkeli, joka puhui minun kanssani, läksi ulos, ja toinen enkeli meni häntä vastaan,
4 and said to him, “Run, speak to this young man, saying, ‘Jerusalem will be inhabited as villages without walls, because of the multitude of men and livestock in it.
Ja sanoi hänelle: juokse tuonne, ja puhu sille pojalle ja sano: Jerusalemissa pitää ilman muureja asuttaman, ihmisten ja karjan paljouden tähden, joka siinä oleva on.
5 For I,’ says the LORD, ‘will be to her a wall of fire around it, and I will be the glory in the middle of her.
Ja minä tahdon olla, sanoo Herra, tulinen muuri hänen ympärillänsä, ja tahdon itse olla kunniaksi hänen keskellänsä.
6 Come! Come! Flee from the land of the north,’ says the LORD; ‘for I have spread you abroad as the four winds of the sky,’ says the LORD.
Hoi! hoi! paetkaat pohjan maasta, sanoo Herra; sillä minä hajoitin teitä neljään tuuleen taivaan alla, sanoo Herra.
7 ‘Come, Zion! Escape, you who dwell with the daughter of Babylon.’
Hoi Zion, joka asut Babelin tyttären tykönä! pelasta sinus.
8 For the LORD of Hosts says: ‘For honor he has sent me to the nations which plundered you; for he who touches you touches the apple of his eye.
Sillä näin sanoo Herra Zebaot: joka sen (ilmoitetun) kunnian jälkeen lähetti minun niiden pakanain tykö, jotka teitä raatelivat: joka teihin rupee, se rupee hänen silmänsä terään.
9 For, behold, I will shake my hand over them, and they will be a plunder to those who served them; and you will know that the LORD of Hosts has sent me.
Sillä katso, minä nostan käteni heidän ylitsensä, että heidän pitää oleman niille saaliiksi, jotka ennen heitä palvelivat; että teidän pitää ymmärtämän Herran Zebaotin minua lähettäneeksi.
10 Sing and rejoice, daughter of Zion! For behold, I come and I will dwell within you,’ says the LORD.
Veisaa ja riemuitse, Zionin tytär; sillä katso, minä tulen ja tahdon asua sinun tykönäs, sanoo Herra.
11 Many nations shall join themselves to the LORD in that day, and shall be my people; and I will dwell among you, and you shall know that the LORD of Hosts has sent me to you.
Silloin pitää paljon pakanoita Herrassa kiinni riippuman, jotka minun kansani pitää oleman: ja minä tahdon asua sinun tykönäs, ettäs ymmärtäisit Herran Zebaotin lähettäneen minun sinun tykös.
12 The LORD will inherit Judah as his portion in the holy land, and will again choose Jerusalem.
Ja Herra on perivä Juudan osaksensa siinä pyhässä maassa, ja on taas Jerusalemin valitseva.
13 Be silent, all flesh, before the LORD; for he has roused himself from his holy habitation!”
Vaijetkoon kaikki liha Herran edessä; sillä hän on noussut pyhästä asuinsiastansa.
