< Psalms 95 >
1 Oh come, let’s sing to the LORD. Let’s shout aloud to the rock of our salvation!
Tulkaat, veisatkaamme kiitosta Herralle, ja iloitkaamme meidän autuutemme turvalle!
2 Let’s come before his presence with thanksgiving. Let’s extol him with songs!
Tulkaamme hänen kasvoinsa eteen kiitoksella, ja riemuitkaamme hänelle lauluilla!
3 For the LORD is a great God, a great King above all gods.
Sillä Herra on suuri Jumala, ja suuri kuningas kaikkein jumalain ylitse.
4 In his hand are the deep places of the earth. The heights of the mountains are also his.
Sillä hänen kädessänsä on kaikki, mitä maa kantaa, ja vuorten kukkulat ovat myös hänen.
5 The sea is his, and he made it. His hands formed the dry land.
Sillä hänen on meri, ja hän on sen tehnyt, ja hänen kätensä ovat kuivan valmistaneet.
6 Oh come, let’s worship and bow down. Let’s kneel before the LORD, our Maker,
Tulkaat, kumartakaamme ja polvillemme langetkaamme, ja maahan laskeukaamme Herran meidän Luojamme eteen!
7 for he is our God. We are the people of his pasture, and the sheep in his care. Today, oh that you would hear his voice!
Sillä hän on meidän Jumalamme ja me hänen elatuskansansa, ja hänen kättensä lauma. Tänäpänä, jos kuulette hänen äänensä,
8 Don’t harden your heart, as at Meribah, as in the day of Massah in the wilderness,
Niin älkäät paaduttako sydämiänne, niinkuin Meribassa tapahtui, niinkuin kiusauksen päivänä korvessa,
9 when your fathers tempted me, tested me, and saw my work.
Kussa isänne minua kiusasivat, koettelivat minua, ja näkivät myös minun tekoni;
10 Forty long years I was grieved with that generation, and said, “They are a people who err in their heart. They have not known my ways.”
Että minä neljäkymmentä ajastaikaa suutuin tähän kansaan, ja sanoin: se on senkaltainen kansa, jonka sydämet aina eksyä tahtovat, ja jotka minun tietäni ei tahtoneet oppia;
11 Therefore I swore in my wrath, “They won’t enter into my rest.”
Joille minä vihoissani vannoin: ettei heidän pidä minun lepooni tuleman.