< Psalms 106 >
1 Praise the LORD! Give thanks to the LORD, for he is good, for his loving kindness endures forever.
Halleluja. Kiittäkäät Herraa! sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.
2 Who can utter the mighty acts of the LORD, or fully declare all his praise?
Kuka taitaa puhua ulos Herran suurta voimaa, ja ylistää kaikkia hänen kiitettäviä tekojansa?
3 Blessed are those who keep justice. Blessed is one who does what is right at all times.
Autuaat ovat, jotka käskyn pitävät ja aina vanhurskauden tekevät.
4 Remember me, LORD, with the favor that you show to your people. Visit me with your salvation,
Herra, muista minua armos perästä, jonkas kansalles luvannut olet: opi minua sinun autuudellas,
5 that I may see the prosperity of your chosen, that I may rejoice in the gladness of your nation, that I may glory with your inheritance.
Että minä näkisin valittujes menestyksen, ja iloitsisin kansas ilossa, ja kerskaisin perimises kanssa.
6 We have sinned with our fathers. We have committed iniquity. We have done wickedly.
Me teimme syntiä meidän isäimme kanssa: me teimme väärin, ja olemme olleet jumalattomat.
7 Our fathers didn’t understand your wonders in Egypt. They didn’t remember the multitude of your loving kindnesses, but were rebellious at the sea, even at the Red Sea.
Ei meidän isämme tahtoneet ymmärtää Egyptissä sinun ihmeitäs, eikä muistaneet sinun suurta laupiuttas, ja olivat meren tykönä tottelemattomat, Punaisen meren tykönä.
8 Nevertheless he saved them for his name’s sake, that he might make his mighty power known.
Kuitenkin autti hän heitä nimensä tähden, niin että hän voimansa osoitti.
9 He rebuked the Red Sea also, and it was dried up; so he led them through the depths, as through a desert.
Ja hän uhkasi Punaista merta, niin se kuivui; ja vei heitä syvyyden lävitse, niinkuin korvessa,
10 He saved them from the hand of him who hated them, and redeemed them from the hand of the enemy.
Ja vapahti heitä niiden käsistä, joka heitä vihasivat, ja lunasti heitä vihollistensa käsistä.
11 The waters covered their adversaries. There was not one of them left.
Ja vedet peittivät heidän vainollisensa, niin ettei yksikään eläväksi jäänyt.
12 Then they believed his words. They sang his praise.
Silloin he uskoivat hänen sanansa, ja veisasivat hänen kiitoksensa.
13 They soon forgot his works. They didn’t wait for his counsel,
Mutta he unohtivat pian hänen työnsä, ja ei ottaneet hänen neuvoansa.
14 but gave in to craving in the desert, and tested God in the wasteland.
He kiehuivat himosta korvessa, ja kiusasivat Jumalaa erämaassa.
15 He gave them their request, but sent leanness into their soul.
Mutta hän antoi heille heidän anomisensa, ja lähetti heille laihuuden heidän himonsa tähden.
16 They envied Moses also in the camp, and Aaron, the LORD’s saint.
Ja he asettuivat Mosesta vastaan leirissä, Aaronia Herran pyhää vastaan.
17 The earth opened and swallowed up Dathan, and covered the company of Abiram.
Maa aukeni ja nieli Datanin, ja peitti Abiramin joukon,
18 A fire was kindled in their company. The flame burned up the wicked.
Ja tuli syttyi heidän joukossansa, ja liekki poltti jumalattomat.
19 They made a calf in Horeb, and worshiped a molten image.
He tekivät vasikan Horebissa, ja kumarsivat valettua kuvaa.
20 Thus they exchanged their glory for an image of a bull that eats grass.
Ja he muuttelivat kunniansa härjän muotoon, joka heiniä syö.
21 They forgot God, their Savior, who had done great things in Egypt,
He unohtivat Jumalan, vapahtajansa, joka oli niin suuria töitä tehnyt Egyptissä,
22 wondrous works in the land of Ham, and awesome things by the Red Sea.
Ihmeitä Hamin maalla, ja peljättäviä töitä Punaisen meren tykönä.
23 Therefore he said that he would destroy them, had Moses, his chosen, not stood before him in the breach, to turn away his wrath, so that he wouldn’t destroy them.
Ja hän sanoi heitä hukuttavansa, ellei Moses hänen valittunsa olisi seisonut siinä välissä, ja palauttanut hänen vihaansa, ettei hän ratki heitä kadottanut.
24 Yes, they despised the pleasant land. They didn’t believe his word,
Ja he katsoivat sen ihanan maan ylön, eikä uskoneet hänen sanaansa,
25 but murmured in their tents, and didn’t listen to the LORD’s voice.
Ja napisivat majoissansa, eikä olleet kuuliaiset Herran äänelle.
26 Therefore he swore to them that he would overthrow them in the wilderness,
Ja hän nosti kätensä heitä vastaan, maahan lyödäksensä heitä korvessa,
27 that he would overthrow their offspring among the nations, and scatter them in the lands.
Ja heittääksensä heidän siemenensä pakanain sekaan, ja hajoittaaksensa heitä maakuntiin.
28 They joined themselves also to Baal Peor, and ate the sacrifices of the dead.
Ja he ryhtyivät BaalPeoriin, ja söivät kuolleiden (epäjumalain) uhreista,
29 Thus they provoked him to anger with their deeds. The plague broke in on them.
Ja vihoittivat hänen töillänsä; niin tuli myös rangaistus heidän sekaansa.
30 Then Phinehas stood up and executed judgment, so the plague was stopped.
Niin Pinehas astui edes, ja lepytti asian, ja rangaistus lakkasi.
31 That was credited to him for righteousness, for all generations to come.
Ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi, suvusta sukuun ijankaikkisesti.
32 They angered him also at the waters of Meribah, so that Moses was troubled for their sakes;
Ja vihoittivat hänen riitaveden tykönä ja tapahtui Mosekselle pahoin heidän tähtensä;
33 because they were rebellious against his spirit, he spoke rashly with his lips.
Sillä he saattivat hänen sydämensä murheelliseksi, niin että hän sanoissansa eksyi.
34 They didn’t destroy the peoples, as the LORD commanded them,
Ei he hukuttaneet pakanoita, niinkuin Herra heille käskenyt oli,
35 but mixed themselves with the nations, and learned their works.
Vaan sekaantuivat pakanain sekaan, ja oppivat heidän töitänsä,
36 They served their idols, which became a snare to them.
Ja palvelivat heidän epäjumaliansa; ja ne tulivat heille paulaksi.
37 Yes, they sacrificed their sons and their daughters to demons.
Ja he uhrasivat poikansa ja tyttärensä perkeleille,
38 They shed innocent blood, even the blood of their sons and of their daughters, whom they sacrificed to the idols of Canaan. The land was polluted with blood.
Ja vuodattivat viattoman veren, poikainsa ja tyttäriensä veren, jotka he uhrasivat Kanaanealaisten epäjumalille, niin että maa veren vioilla turmeltiin,
39 Thus they were defiled with their works, and prostituted themselves in their deeds.
Ja saastuttivat itsensä omissa töissänsä, ja tekivät huorin teoissansa.
40 Therefore the LORD burned with anger against his people. He abhorred his inheritance.
Niin julmistui Herran viha kansansa päälle, ja hän kauhistui perimistänsä,
41 He gave them into the hand of the nations. Those who hated them ruled over them.
Ja hylkäsi ne pakanain käsiin, että ne vallitsivat heitä, jotka heitä vihasivat.
42 Their enemies also oppressed them. They were brought into subjection under their hand.
Ja heidän vihollisensa ahdistivat heitä, ja he painettiin heidän kätensä alle.
43 He rescued them many times, but they were rebellious in their counsel, and were brought low in their iniquity.
Hän monesti heitä pelasti; mutta he vihoittivat hänen neuvoillansa, ja he painettiin alas pahain tekoinsa tähden.
44 Nevertheless he regarded their distress, when he heard their cry.
Ja hän näki heidän tuskansa, kuin hän heidän valituksensa kuuli,
45 He remembered for them his covenant, and repented according to the multitude of his loving kindnesses.
Ja muisti liittonsa, jonka hän heidän kanssansa tehnyt oli, ja katui sitä suuresta laupiudestansa,
46 He made them also to be pitied by all those who carried them captive.
Ja antoi heidän löytää armon kaikkein edessä, jotka heitä vanginneet olivat.
47 Save us, LORD, our God, gather us from among the nations, to give thanks to your holy name, to triumph in your praise!
Auta meitä, Herra meidän Jumalamme, ja kokoa meitä pakanoista, että kiittäisimme sinun pyhää nimeäs, ja kehuisimme sinun kiitostas.
48 Blessed be the LORD, the God of Israel, from everlasting even to everlasting! Let all the people say, “Amen.” Praise the LORD!
Kiitetty olkoon Herra Israelin Jumala, ijankaikkisuudesta niin ijankaikkisuuteen: ja sanokaan kaikki kansa: Amen, Halleluja!