Proverbs 14
1 Every wise woman builds her house, but the foolish one tears it down with her own hands.
Viisas vaimo rakentaa huoneensa, vaan hullu kukistaa sen teollansa.
2 He who walks in his uprightness fears the LORD, but he who is perverse in his ways despises him.
Joka vaeltaa oikiaa tietä, se pelkää Herraa; mutta se, joka poikkee pois tieltänsä, ylönkatsoo hänen.
3 The fool’s talk brings a rod to his back, but the lips of the wise protect them.
Tyhmän suussa on ylpeyden vitsa; vaan viisasten huulet varjelevat heitä.
4 Where no oxen are, the crib is clean, but much increase is by the strength of the ox.
Jossa ei härkiä ole, siinä seimet puhtaana ovat; vaan jossa juhdat työtä tekevät, siinä tuloa kyllä on.
5 A truthful witness will not lie, but a false witness pours out lies.
Totinen todistaja välttää valhetta; vaan väärä todistaja rohkiasti valhettelee.
6 A scoffer seeks wisdom, and doesn’t find it, but knowledge comes easily to a discerning person.
Pilkkaaja etsii viisautta, ja ei löydä; vaan toimelliset viisauden huokiasti saavat.
7 Stay away from a foolish man, for you won’t find knowledge on his lips.
Mene pois tyhmän tyköä; sillä et sinä opi mitään häneltä.
8 The wisdom of the prudent is to think about his way, but the folly of fools is deceit.
Toimellisen viisaus on teistänsä ottaa vaarin; vaan tyhmäin hulluus on sula petos.
9 Fools mock at making atonement for sins, but among the upright there is good will.
Tyhmä nauraa syntiä, mutta hurskasten välillä on hyvä suosio.
10 The heart knows its own bitterness and joy; he will not share these with a stranger.
Koska sydän on murheellinen, niin ei auta ulkonainen ilo.
11 The house of the wicked will be overthrown, but the tent of the upright will flourish.
Jumalattomain huoneet kukistetaan, vaan jumalisten majat viheriöitsevät.
12 There is a way which seems right to a man, but in the end it leads to death.
Monella on tie mielestänsä oikia, vaan viimeiseltä johdattaa se kuolemaan.
13 Even in laughter the heart may be sorrowful, and mirth may end in heaviness.
Naurun jälkeen tulee murhe, ja ilon perästä suru.
14 The unfaithful will be repaid for his own ways; likewise a good man will be rewarded for his ways.
Tyhmälle tapahtuu laittamisensa jälkeen, vaan hyvä ihminen asetetaan hänen ylitsensä.
15 A simple man believes everything, but the prudent man carefully considers his ways.
Taitamatoin uskoo kaikki, mutta ymmärtäväinen ottaa teistänsä vaarin.
16 A wise man fears and shuns evil, but the fool is hot headed and reckless.
Viisas pelkää ja karttaa pahaa, vaan tyhmä päätähavin menee.
17 He who is quick to become angry will commit folly, and a crafty man is hated.
Äkillinen ihminen tekee hullun töitä, ja kavala ihminen tulee vihattavaksi.
18 The simple inherit folly, but the prudent are crowned with knowledge.
Taitamattomat perivät tyhmyyden; vaan se on toimellisten kruunu, että he toimellisesti tekevät.
19 The evil bow down before the good, and the wicked at the gates of the righteous.
Häijyn täytyy kumartaa hyviä, ja jumalattomat vanhurskasten porteissa.
20 The poor person is shunned even by his own neighbor, but the rich person has many friends.
Köyhää vihaavat hänen lähimmäisensäkin; vaan rikkaalla on monta ystävää.
21 He who despises his neighbor sins, but he who has pity on the poor is blessed.
Joka katsoo lähimmäisensä ylön. hän tekee syntiä; vaan autuas on se, joka viheliäistä armahtaa.
22 Don’t they go astray who plot evil? But love and faithfulness belong to those who plan good.
Jotka viekkaudessa vaeltavat, niiltä puuttuu; mutta jotka hyvää ajattelevat, niille tapahtuu hyvyys ja uskollisuus.
23 In all hard work there is profit, but the talk of the lips leads only to poverty.
Jossa työtä tehdään, siinä kyllä on; vaan joka tyhjiin puheisiin tyytyy, siinä on köyhyys.
24 The crown of the wise is their riches, but the folly of fools crowns them with folly.
Viisasten rikkaus on heidän kruununsa, mutta tyhmäin hulluus on hulluus.
25 A truthful witness saves souls, but a false witness is deceitful.
Uskollinen todistaja vapahtaa hengen, vaan väärä todistaja pettää.
26 In the fear of the LORD is a secure fortress, and he will be a refuge for his children.
Joka Herraa pelkää, hänellä on vahva linna, ja hänen lapsensa varjellaan.
27 The fear of the LORD is a fountain of life, turning people from the snares of death.
Herran pelko on elämän lähde, että kuoleman nuora välttää taidetaan.
28 In the multitude of people is the king’s glory, but in the lack of people is the destruction of the prince.
Koska kuninkaalla on paljo väkeä, se on hänen kunniansa; vaan koska vähä on väkeä, se tekee päämiehen kehnoksi.
29 He who is slow to anger has great understanding, but he who has a quick temper displays folly.
Joka on pitkämielinen, se on viisas; vaan joka äkillinen on, se ilmoittaa tyhmyyden.
30 The life of the body is a heart at peace, but envy rots the bones.
Leppyinen sydän on ruumiin elämä; vaan kateus on märkä luissa.
31 He who oppresses the poor shows contempt for his Maker, but he who is kind to the needy honors him.
Joka köyhälle tekee väkivaltaa, hän laittaa hänen luojaansa; vaan joka armahtaa vaivaista, se kunnioittaa Jumalaa.
32 The wicked is brought down in his calamity, but in death, the righteous has a refuge.
Pahuutensa tähden jumalatoin kukistetaan; vaan vanhurskas on kuolemassakin rohkia.
33 Wisdom rests in the heart of one who has understanding, and is even made known in the inward part of fools.
Toimellisen sydämessä lepää viisaus; mutta mitä tyhmäin mielessä on, se tulee ilmi.
34 Righteousness exalts a nation, but sin is a disgrace to any people.
Vanhurskaus korottaa kansan, vaan synti on kansan häpiä.
35 The king’s favor is toward a servant who deals wisely, but his wrath is toward one who causes shame.
Toimellinen palvelia on kuninkaalle otollinen; vaan häpiällistä palveliaa ei hän kärsi.
