Job 21
1 Then Job answered,
Job vastasi ja sanoi:
2 “Listen diligently to my speech. Let this be your consolation.
"Kuulkaa, kuulkaa minun sanojani ja suokaa minulle se lohdutus!
3 Allow me, and I also will speak. After I have spoken, mock on.
Kärsikää minua, että saan puhua. Kun olen puhunut, pilkatkaa sitten.
4 As for me, is my complaint to man? Why shouldn’t I be impatient?
Ihmisiäkö vastaan minä valitan? Tahi kuinka en kävisi kärsimättömäksi?
5 Look at me, and be astonished. Lay your hand on your mouth.
Kääntykää minuun, niin tyrmistytte ja panette kätenne suullenne.
6 When I remember, I am troubled. Horror takes hold of my flesh.
Kun käyn ajattelemaan, niin kauhistun, ja vavistus valtaa ruumiini:
7 “Why do the wicked live, become old, yes, and grow mighty in power?
Miksi jumalattomat saavat elää, vanheta, jopa voimassa vahvistua?
8 Their child is established with them in their sight, their offspring before their eyes.
Heidän sukunsa on vankkana heidän edessään, heidän jälkeläisensä heidän silmäinsä alla.
9 Their houses are safe from fear, neither is the rod of God upon them.
Heidän kotinsa ovat rauhassa, kauhuista kaukana; ei satu heihin Jumalan vitsa.
10 Their bulls breed without fail. Their cows calve, and don’t miscarry.
Hänen sonninsa polkee eikä turhaan, hänen lehmänsä poikii eikä kesken.
11 They send out their little ones like a flock. Their children dance.
Poikansa he laskevat ulos niinkuin lammaslauman, heidän lapsensa hyppelevät leikiten.
12 They sing to the tambourine and harp, and rejoice at the sound of the pipe.
He virittävät laulujaan vaskirummun ja kanteleen kaikuessa ja iloitsevat huilun soidessa.
He viettävät päivänsä onnessa, mutta äkkiä heidät säikähytetään alas tuonelaan. (Sheol h7585)
14 They tell God, ‘Depart from us, for we don’t want to know about your ways.
Ja kuitenkin he sanoivat Jumalalle: 'Mene pois meidän luotamme, sinun teistäsi emme tahdo tietää.
15 What is the Almighty, that we should serve him? What profit should we have, if we pray to him?’
Mikä on Kaikkivaltias, että häntä palvelisimme? Ja mitä hyötyä meillä on siitä, että häntä rukoilemme?'
16 Behold, their prosperity is not in their hand. The counsel of the wicked is far from me.
Katso, heidän onnensa ei ole heidän omassa kädessänsä. Jumalattomain neuvo olkoon minusta kaukana.
17 “How often is it that the lamp of the wicked is put out, that their calamity comes on them, that God distributes sorrows in his anger?
Kuinkapa usein jumalattomain lamppu sammuu ja heidät yllättää heidän turmionsa? Kuinkapa usein hän jakelee arpaosat vihassansa?
18 How often is it that they are as stubble before the wind, as chaff that the storm carries away?
Ovatko he niinkuin tuulen vietävät oljet, niinkuin akanat, jotka tuulispää tempaa mukaansa?
19 You say, ‘God lays up his iniquity for his children.’ Let him recompense it to himself, that he may know it.
Jumala muka säästää hänen lapsilleen hänen onnettomuutensa. Kostakoon hän hänelle itselleen, niin että hän sen tuntee.
20 Let his own eyes see his destruction. Let him drink of the wrath of the Almighty.
Nähköön hän perikatonsa omin silmin, juokoon itse Kaikkivaltiaan vihan.
21 For what does he care for his house after him, when the number of his months is cut off?
Sillä mitä hän välittää perheestänsä, jälkeensä jäävistä, kun hänen kuukausiensa luku on täysi!
22 “Shall any teach God knowledge, since he judges those who are high?
Onko opetettava ymmärrystä Jumalalle, hänelle, joka taivaallisetkin tuomitsee?
23 One dies in his full strength, being wholly at ease and quiet.
Toinen kuolee täydessä onnessansa, kaikessa rauhassa ja levossa;
24 His pails are full of milk. The marrow of his bones is moistened.
hänen astiansa ovat maitoa täynnä, ja hänen luunsa juotetaan ytimellä.
25 Another dies in bitterness of soul, and never tastes of good.
Toinen kuolee katkeralla mielellä, saamatta onnea maistaa.
26 They lie down alike in the dust. The worm covers them.
Yhdessä he panevat maata multaan, ja madot peittävät heidät.
27 “Behold, I know your thoughts, the plans with which you would wrong me.
Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja juonet, joilla mielitte sortaa minut.
28 For you say, ‘Where is the house of the prince? Where is the tent in which the wicked lived?’
Kun sanotte: 'Missä on nyt mahtimiehen talo, missä maja, jossa jumalattomat asuivat?'
29 Haven’t you asked wayfaring men? Don’t you know their evidences,
niin ettekö ole kysyneet maita kulkeneilta? Ette voi kieltää, mitä he ovat todeksi nähneet,
30 that the evil man is reserved to the day of calamity, that they are led out to the day of wrath?
että paha säästetään onnettomuuden päivältä, vihan päivältä hänet saatetaan suojaan.
31 Who will declare his way to his face? Who will repay him what he has done?
Kuka puhuu hänelle vasten kasvoja hänen vaelluksestaan, kuka kostaa hänelle, mitä hän on tehnyt?
32 Yet he will be borne to the grave. Men will keep watch over the tomb.
Hänet saatetaan kalmistoon, ja hänen hautakumpuansa vaalitaan.
33 The clods of the valley will be sweet to him. All men will draw after him, as there were innumerable before him.
Kepeät ovat hänelle laakson turpeet. Kaikki ihmiset seuraavat hänen jäljessänsä, niinkuin epälukuiset ovat kulkeneet hänen edellänsä.
34 So how can you comfort me with nonsense, because in your answers there remains only falsehood?”
Kuinka tuotte minulle niin turhaa lohdutusta? Entä vastauksenne-niistä jää pelkkä petollisuus jäljelle."
