< Job 20 >

1 Then Zophar the Naamathite answered,
Silloin Zophar Naemasta vastasi ja sanoi:
2 “Therefore my thoughts answer me, even by reason of my haste that is in me.
Minun ajatakseni vaativat siis minua vastaamaan, ja en minä taida itsiäni pidättää.
3 I have heard the reproof which puts me to shame. The spirit of my understanding answers me.
Minä tahdon kuulla, jos joku minua nuhtelee ja laittaa; sillä minun ymmärrykseni benki vastaa minun puolestani.
4 Don’t you know this from old time, since man was placed on earth,
Etkös tiedä sen aina niin käyneen siitä ajasta kuin ibminen on pantu maan päälle,
5 that the triumphing of the wicked is short, the joy of the godless but for a moment?
Että jumalattomien kerskaus ei ulotu kauvas; ulkokullattuin ilo on silmänräpäykseksi.
6 Though his height mount up to the heavens, and his head reach to the clouds,
Jos hänen korkeutensa ulottuis taivaasen, ja hänen päänsä sattuis pilviin;
7 yet he will perish forever like his own dung. Those who have seen him will say, ‘Where is he?’
Niin pitää hänen viimein katooman niinkuin loka, niin että ne jotka hänen ovat näneet, sanovat: kussa hän on?
8 He will fly away as a dream, and will not be found. Yes, he will be chased away like a vision of the night.
Niinkuin uni katoo, niin ei pidä häntä löydettämän, ja niinkuin yönäkö pitää hänen raukeaman.
9 The eye which saw him will see him no more, neither will his place see him any more.
Se silmä, joka hänen nähnyt on, ei pidä häntä enää näkemän, ja hänen paikkansa ei pidä häntä enää näkemän.
10 His children will seek the favor of the poor. His hands will give back his wealth.
Hänen lapsensa pitää kerjääjiä palveleman, ja hänen kätensä pitää jälleen hänelle antaman, mitä hän ryövännyt on.
11 His bones are full of his youth, but youth will lie down with him in the dust.
Hänen luunsa pitää maksaman hänen salaiset syntinsä, ja pitää makaaman maassa hänen kanssansa.
12 “Though wickedness is sweet in his mouth, though he hide it under his tongue,
Ehkä vielä pahuus maistais makiasti hänen suussansa, kuitenkin pitää hänen sen kätkemän kielensä päälle.
13 though he spare it, and will not let it go, but keep it still within his mouth,
Hän säästää, ja ei hylkää sitä, vaan pitää sen suussansa.
14 yet his food in his bowels is turned. It is cobra venom within him.
Hänen ruokansa pitää muuttuman hänen vatsassansa, kärmeen sapeksi hänen sisälmyksissänsä.
15 He has swallowed down riches, and he will vomit them up again. God will cast them out of his belly.
Sen tavaran jonka hän niellyt on, pitää hänen ylös oksentaman; ja Jumala ajaa ne ulos hänen vatsastansa.
16 He will suck cobra venom. The viper’s tongue will kill him.
Hänen pitää imemän kärmeen myrkkyä, ja kyykärmeen kieli on hänen tappava.
17 He will not look at the rivers, the flowing streams of honey and butter.
Ei hänen pidä näkemän ojia ja virtoja, joista hunaja ja voi vuotavat.
18 He will restore that for which he labored, and will not swallow it down. He will not rejoice according to the substance that he has gotten.
Hän tekee työtä, ja ei saa nautita, ja hänen kalunsa pitää toisen saaman, niin ettei hänellä pidä niistä iloa oleman.
19 For he has oppressed and forsaken the poor. He has violently taken away a house, and he will not build it up.
Sillä hän on polkenut ja hyljännyt köyhän, hän on repinyt itsellensä huoneita, joita ei hän ole rakentanut.
20 “Because he knew no quietness within him, he will not save anything of that in which he delights.
Sillä hänen vatsansa ei ole taitanut täyteen tulla, ja hänen kalliit kalunsa ei taida häntä pelastaa.
21 There was nothing left that he didn’t devour, therefore his prosperity will not endure.
Hänen ruastansa ei pidä mitään jäämän; sentähden ei pidä hänen hyvät päivänsä pysyväiset oleman.
22 In the fullness of his sufficiency, distress will overtake him. The hand of everyone who is in misery will come on him.
Ehkä hänellä olis yltäkyllä, niin pitää hänellä kuitenkin ahdistus oleman: kaikki käden vaiva pitää hänen päällensä tuleman.
23 When he is about to fill his belly, God will cast the fierceness of his wrath on him. It will rain on him while he is eating.
Hänen vatsansa pitää vihdoin täyteen tuleman, ja hänen pitää lähettämän vihansa hirmuisuuden hänen päällensä: hän antaa sataa sotansa hänen päällensä.
24 He will flee from the iron weapon. The bronze arrow will strike him through.
Hänen pitää pakeneman rautaisia sota-aseita, ja vaskijoutsen pitää hänen lävitsensä käymän.
25 He draws it out, and it comes out of his body. Yes, the glittering point comes out of his liver. Terrors are on him.
Avoin miekka pitää käymän hänen lävitsensä, ja miekan välkkynä, joka hänelle pitää karvas oleman, pitää pelvolla hänen päällensä tuleman.
26 All darkness is laid up for his treasures. An unfanned fire will devour him. It will consume that which is left in his tent.
Koko pimeys on hänelle kätketty tavaraksi; tuli pitää hänen kuluttaman, joka ei puhallettu ole, ja sille, joka jää hänen majaansa, pitää pahoin käymän.
27 The heavens will reveal his iniquity. The earth will rise up against him.
Taivaan pitää ilmoittaman hänen pahuutensa, ja maan pitää asettaman itsensä häntä vastaan.
28 The increase of his house will depart. They will rush away in the day of his wrath.
Hänen huoneensa hedelmä pitää vietämän pois, ja hajoitettaman hänen vihansa päivänä.
29 This is the portion of a wicked man from God, the heritage appointed to him by God.”
Tämä on jumalattoman ihmisen osa Jumalalta, ja hänen puheensa perintö Jumalalta.

< Job 20 >