< Psalms 141 >

1 A Psalm by David. LORD, I have called on you. Come to me quickly! Listen to my voice when I call to you.
Daavidin virsi. Herra, minä huudan sinua, riennä minun tyköni. Ota korviisi minun ääneni, kun minä sinua huudan.
2 Let my prayer be set before you like incense; the lifting up of my hands like the evening sacrifice.
Minun rukoukseni olkoon suitsutusuhri sinun kasvojesi edessä, minun kätteni kohottaminen olkoon ehtoouhri.
3 Set a watch, LORD, before my mouth. Keep the door of my lips.
Herra, pane minun suulleni vartija, vartioitse minun huulteni ovea.
4 Don’t incline my heart to any evil thing, to practise deeds of wickedness with men who work iniquity. Don’t let me eat of their delicacies.
Älä salli minun sydämeni taipua pahaan, pitämään jumalatonta menoa väärintekijäin kanssa. Minä en tahdo maistaa heidän herkkupalojansa.
5 Let the righteous strike me, it is kindness; let him reprove me, it is like oil on the head; don’t let my head refuse it; Yet my prayer is always against evil deeds.
Lyököön minua vanhurskas: se on rakkautta; kurittakoon hän minua: se on öljyä minun päähäni, siitä minun pääni älköön kieltäytykö. Sillä vielä vähän aikaa, niin minun rukoukseni täyttyy, mutta heidän käy pahoin:
6 Their judges are thrown down by the sides of the rock. They will hear my words, for they are well spoken.
heidän päämiehensä syöstään kalliolta alas, ja silloin kuullaan minun sanani suloisiksi.
7 “As when one ploughs and breaks up the earth, our bones are scattered at the mouth of Sheol.” (Sheol h7585)
Niinkuin maa kynnetään ja kuokitaan, niin ovat meidän luumme hajotetut tuonelan kuilun suulle. (Sheol h7585)
8 For my eyes are on you, LORD, the Lord. I take refuge in you. Don’t leave my soul destitute.
Mutta sinuun, Herra, Herra, minun silmäni katsovat, sinuun minä turvaan. Älä hylkää minun sieluani.
9 Keep me from the snare which they have laid for me, from the traps of the workers of iniquity.
Varjele minua niiden pauloista, jotka minua pyydystävät, väärintekijäin ansoista.
10 Let the wicked fall together into their own nets while I pass by.
Kaatukoot kaikki jumalattomat omiin kuoppiinsa; mutta suo minun ne välttää.

< Psalms 141 >