< Matthew 13 >

1 That same day Jesus had left the house and was sitting on the shore of the Lake,
Mutta sinä päivänä läksi Jesus huoneesta ja istui meren tykönä.
2 when a vast multitude of people crowded round Him. He therefore went on board a boat and sat there, while all the people stood on the shore.
Ja hänen tykönsä kokoontui paljo kansaa, niin että hän meni haahteen, ja istui: ja kaikki kansa seisoi rannalla.
3 He then spoke many things to them in figurative language. "The sower goes out," He said, "to sow.
Ja hän puhui heille paljon vertauksilla, sanoen: katso, kylväjä meni kylvämään.
4 As he sows, some of the seed falls by the way-side, and the birds come and peck it up.
Ja hänen kylväissänsä lankesivat muutamat tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät ne.
5 Some falls on rocky ground, where it has but scanty soil. It quickly shows itself above ground, because it has no depth of earth;
Muutamat taas lankesivat kivistöön, kussa ei heillä ollut paljo maata, ja nousivat pian päälle, ettei heillä ollut syvää maata;
6 but when the sun is risen, it is scorched by the heat, and through having no root it withers up.
Mutta kuin aurinko nousi, niin he poudittiin, ja ettei heillä ollut juurta, niin he kuivettuivat.
7 Some falls among the thorns; but the thorns spring up and stifle it.
Mutta muutamat lankesivat orjantappuroihin, ja orjantappurat kävivät ylös, ja tukahuttivat ne.
8 But a portion falls upon good ground, and gives a return, some a hundred for one, some sixty, some thirty.
Muutamat taas lankesivat hyvään maahan, ja tekivät hedelmän, muutama satakertaisen, muutama kuudenkymmenen kertaisen ja muutama kolmenkymmenen kertaisen.
9 Listen, every one who has ears!"
Jolla on korvat kuulla, se kuulkaan!
10 (And His disciples came and asked Him, "Why do you speak to them in figurative language?"
Niin opetuslapset tulivat ja sanoivat hänelle: miksi sinä puhut heille vertauksilla?
11 "Because," He replied, "while to you it is granted to know the secrets of the Kingdom of the Heavens, to them it is not.
Mutta hän vastasi ja sanoi: teille on annettu tuta taivaan valtakunnan salaisuudet, vaan ei heille ole annettu.
12 For whoever has, to him more shall be given, and he shall have abundance; but whoever has not, from him even what he has shall be taken away.
Sillä jolla on, hänelle pitää annettaman, ja hänellä pitää kyllä oleman; mutta siltä, jolla ei ole, pitää sekin otettaman pois, mikä hänellä on.
13 I speak to them in figurative language for this reason, that while looking they do not see, and while hearing they neither hear nor understand.
Sentähden minä puhun heille vertauksilla, ettei he nähden näe, eikä kuullen kuule, ei myös ymmärrä.
14 And in regard to them the prophecy of Isaiah is receiving signal fulfilment: "'You will hear and hear and by no means understand, and you will look and look and by no means see.
Ja heissä täytetään Jesaiaan ennustus, joka sanoo: korvillanne pitää teidän kuuleman, ja ei ymmärtämän, ja nähden näkemän, ja ei äkkäämän.
15 For this people's mind is stupefied, their hearing has become dull, and their eyes they have closed; to prevent their ever seeing with their eyes, or hearing with their ears, or understanding with their minds, and turning back, so that I might heal them.'
Sillä tämän kansan sydän on kovettunut, ja he korvillansa työläästi kuulivat, ja silmänsä panivat umpeen, ettei he joskus näkisi silmillänsä, ja kuulisi korvillansa, ja ymmärtäisi sydämellänsä, ja palajaisivat, ja minä parantaisin heitä.
16 "But as for you, blessed are your eyes, for they see, and your ears, for they hear.
Mutta autuaat ovat teidän silmännne, sillä he näkevät, ja teidän korvanne, sillä he kuulevat.
17 For I solemnly tell you that many Prophets and holy men have longed to see the sights you see, and have not seen them, and to hear the words you hear, and have not heard them.
Sillä totisesti sanon minä teille: monta prophetaa ja vanhurskasta pyysi nähdä, joita te näette, ja ei nähneet, ja kuulla, joita te kuulette, ja ei kuulleet.
18 "To you then I will explain the parable of the Sower.
Niin kuulkaat siis te kylväjän vertaus:
19 When a man hears the Message concerning the Kingdom and does not understand it, the Evil one comes and catches away what has been sown in his heart. This is he who has received the seed by the road-side.
Kuin joku kuulee valtakunnan sanan ja ei ymmärrä, niin tulee pahuus ja tempaa pois sen mikä hänen sydämeensä kylvettiin. Tämä on se, joka tien oheen oli kylvetty.
20 He who has received the seed on the rocky ground is the man who hears the Message and immediately receives it with joy.
Mutta kivistöön kylvetty on se, joka kuulee sanan, ja kohta ilolla sen vastaan ottaa;
21 It has struck no root, however, within him. He continues for a time, but when suffering comes, or persecution, because of the Message, he at once stumbles and falls.
Mutta ei ole hänellä juurta itsessänsä, vaan ajan pysyy: kuin siis vaiva eli vaino tulee sanan tähden, niin hän kohta pahenee.
22 He who has received the seed among the thorns is the man who hears the Message, but the cares of the present age and the delusions of riches quite stifle the Message, and it becomes unfruitful. (aiōn g165)
Mutta orjantappurain sekaan kylvetty on se, joka sanan kuulee; ja tämän mailman suru ja rikkauden petos tukahuttaa sanan, ja hän tulee hedelmättömäksi. (aiōn g165)
23 But he who has received the seed on good ground is he who hears and understands. Such hearers give a return, and yield one a hundred for one, another sixty, another thirty.")
Mutta hyvään maahan kylvetty on se, joka kuulee sanan ja ymmärtää, joka tosin tuottaa hedelmän ja tekee, muutama satakertaisen, muutama kuudenkymmenen kertaisen, muutama kolmenkymmenen kertaisen.
24 Another parable He put before them. "The Kingdom of the Heavens," He said, "may be compared to a man who has sown good seed in his field,
Toisen vertauksen pani hän heidän eteensä, sanoen: taivaan valtakunta on ihmisen vertainen, joka kylvi hyvän siemenen peltoonsa.
25 but during the night his enemy comes, and over the first seed he sows darnel among the wheat, and goes away.
Mutta ihmisten maatessa tuli hänen vihollisensa ja kylvi ohdakkeita nisuin sekaan, ja meni pois.
26 But when the blade shoots up and the grain is formed, then appears the darnel also.
Mutta kuin oras rupesi kasvamaan ja hedelmän kantoi, silloin näkyivät myös ohdakkeet.
27 "So the farmer's men come and ask him, "'Sir, was it not good seed that you sowed on your land? Where then does the darnel come from?'
Mutta perheen isännän palvelijat tulivat ja sanoivat hänelle: Herra, etkös hyvää siementä kylvänyt peltoos? kusta siis sillä on ohdakkeet?
28 "'Some enemy has done this,' he said. "'Shall we go, and collect it?' the men inquire.
Niin sanoi hän heille: vihamies sen teki. Mutta palveliat sanoivat hänelle: tahdotkos, että me menemme ja kokoomme ne?
29 "'No,' he replied, 'for fear that while collecting the darnel you should at the same time root up the wheat with it.
Mutta hän sanoi: en, ettette ohdakkeita kootessanne myös tempaisi ynnä heidän kanssansa nisuja pois.
30 Leave both to grow together until the harvest, and at harvest-time I will direct the reapers, Collect the darnel first, and make it up into bundles to burn it, but bring all the wheat into my barn.'"
Sallikaat molemmat kasvaa elon-aikaan asti; ja elon-ajalla sanon minä elomiehille: kootkaat ensin ohdakkeet, ja sitokaat heitä lyhteisiin poltettaa, mutta nisut kootkaat minun aittaani.
31 Another parable He put before them. "The Kingdom of the Heavens," He said, "is like a mustard-seed, which a man takes and sows in his ground.
Toisen vertauksen pani hän heidän eteensä, sanoen: taivaan valtakunta on sinapin siemenen vertainen, jonka ihminen otti ja kylvi peltoonsa;
32 It is the smallest of all seeds, and yet when full-grown it is larger than any herb and forms a tree, so that the birds come and build in its branches."
Joka on pienin kaikkia siemeniä, mutta kuin se kasvanut on, niin hän on suurin kaalein seassa, ja tulee puuksi, niin että taivaan linnut tulevat ja tekevät pesänsä sen oksille.
33 Another parable He spoke to them. "The Kingdom of the Heavens," He said, "is like yeast which a woman takes and buries in a bushel of flour, for it to work there till the whole mass has risen."
Toisen vertauksen sanoi hän heille: taivaan valtakunta on hapatuksen vertainen, jonka vaimo otti, ja sekoitti kolmeen vakkaan jauhoja, siihen asti kuin kaikki happani.
34 All this Jesus spoke to the people in figurative language, and except in figurative language He spoke nothing to them,
Nämät kaikki puhui Jesus kansalle vertauksilla, ja ilman vertauksia ei hän mitään puhunut heille,
35 in fulfilment of the saying of the Prophet, "I will open my mouth in figurative language, I will utter things kept hidden since the creation of all things."
Että täytettäisiin mitä oli prophetan kautta sanottu, joka sanoo: minä avaan suuni vertauksiin ja puhun ulos salatut maailman alusta.
36 When He had dismissed the people and had returned to the house, His disciples came to Him with the request, "Explain to us the parable of the darnel sown in the field."
Silloin laski Jesus kansan menemään, ja tuli kotia. Ja hänen opetuslapsensa tulivat hänen tykönsä, sanoen: selitä meille sen vertaus pellon ohdakkeista.
37 "The sower of the good seed," He replied, "is the Son of Man;
Niin hän vastasi ja sanoi heille: joka kylvää hyvän siemenen, se on Ihmisen Poika.
38 the field is the world; the good seed--these are the sons of the Kingdom; the darnel, the sons of the Evil one.
Mutta pelto on maailma; vaan hyvä siemen, ne ovat valtakunnan lapset; mutta ohdakkeet ovat pahan lapset.
39 The enemy who sows the darnel is the Devil; the harvest is the Close of the Age; the reapers are the angels. (aiōn g165)
Vihollinen, joka ne kylvi, on perkele; elonaika on maailman loppu; mutta elomiehet ovat enkelit. (aiōn g165)
40 As then the darnel is collected together and burnt up with fire, so will it be at the Close of the Age. (aiōn g165)
Niinkuin siis ohdakkeet haetaan kokoon ja tulella poltetaan, niin pitää myös tämän maailman lopulla oleman. (aiōn g165)
41 The Son of Man will commission His angels, and they will gather out of His Kingdom all causes of sin and all who violate His laws;
Ihmisen Poika lähettää enkelinsä, ja heidän pitää kokooman hänen valtakunnastansa kaikki pahennukset, ja ne jotka vääryyttä tekevät,
42 and these they will throw into the fiery furnace. There will be the weeping aloud and the gnashing of teeth.
Ja heittävät heidät tuliseen pätsiin: siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys.
43 Then will the righteous shine out like the sun in their Father's Kingdom. Listen, every one who has ears!
Silloin pitää vanhurskaat kiiltämän niinkuin aurinko isänsä valtakunnassa. Jolla on korvat kuulla, se kuulkaan!
44 "The Kingdom of the Heavens is like treasure buried in the open country, which a man finds, but buries again, and, in his joy about it, goes and sells all he has and buys that piece of ground.
Taas on taivaan valtakunta tavaran vertainen, joka on peltoon kätketty, jonka ihminen löysi, ja kätki sen: ja ilon tähden, mikä hänellä siitä oli, meni hän pois ja myi kaikki mitä hänellä oli ja osti sen pellon.
45 "Again the Kingdom of the Heavens is like a jewel merchant who is in quest of choice pearls.
Taas on taivaan valtakunta kauppamiehen vertainen, joka etsi hyviä päärlyjä.
46 He finds one most costly pearl; he goes away; and though it costs all he has, he buys it.
Ja kuin hän löysi yhden kalliin päärlyn, meni hän pois, myi kaikki, mitä hänellä oli, ja osti sen.
47 "Again the Kingdom of the Heavens is like a draw-net let down into the sea, which encloses fish of all sorts.
Taas on taivaan valtakunta verkon vertainen, joka on mereen heitetty, ja kaikenlaisia kokosi.
48 When full, they haul it up on the beach, and sit down and collect the good fish in baskets, while the worthless they throw away.
Kuin se täyteen tuli, vetivät he sen rannalle, ja istuivat ja eroittivat hyvät astioihinsa, mutta mädänneet he heittivät pois.
49 So will it be at the Close of the Age. The angels will go forth and separate the wicked from among the righteous, (aiōn g165)
Näin on tapahtuva maailman lopulla: Enkelit menevät ulos ja eroittavat pahat vanhurskasten keskeltä, (aiōn g165)
50 and will throw them into the fiery furnace. There will be the weeping aloud and the gnashing of teeth."
Ja heittävät heidät tuliseen pätsiin: siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys.
51 "Have you understood all this?" He asked. "Yes," they said.
Sanoi Jesus heille: ymmärsittekö te nämät kaikki? He sanoivat hänelle: ymmärsimme, Herra.
52 "Therefore," He said, "remember that every Scribe well trained for the Kingdom of the Heavens is like a householder who brings out of his storehouse new things and old."
Mutta hän sanoi heille: sentähden jokainen kirjanoppinut, joka on taivaan valtakuntaan oppinut, se on perheenisännän vertainen, joka tavarastansa tuo edes uusia ja vanhoja.
53 Jesus concluded this series of parables and then departed.
Ja tapahtui, kuin Jesus lopetti nämät vertaukset, läksi hän sieltä.
54 And He came into His own country and proceeded to teach in their synagogue, so that they were filled with astonishment and exclaimed, "Where did he obtain such wisdom, and these wondrous powers?
Ja kuin hän tuli isänsä maalle, opetti hän heitä heidän synagogassansa, niin että he hämmästyivät ja sanoivat: kusta tällä on tämä viisaus ja nämät väkevät työt?
55 Is not this the carpenter's son? Is not his mother called Mary? And are not his brothers, James, Joseph, Simon and Judah?
Eikö tämä ole tuo sepän poika? eikö hänen äitinsä kutsuta Mariaksi ja hänen veljensä Jakob ja Joses, ja Simon ja Juudas?
56 And his sisters--are they not all living here among us? Where then did he get all this?"
Ja hänen sisarensa, eikö ne kaikki ole meidän tykönämme? Kusta siis tällä on nämät kaikki?
57 So they turned angrily away from Him. But Jesus said to them, "There is no prophet left without honour except in his own country and among his own family."
Ja he pahenivat hänessä. Niin sanoi Jesus heille: ei prophetaa kussakaan halvempana pidetä kuin isänsä maalla ja kotonansa.
58 And He performed but few mighty deeds there because of their want of faith.
Ja ei hän siellä monta väkevää työtä tehnyt, heidän epäuskonsa tähden.

< Matthew 13 >