Psalms 68
1 To the chief Musician, A Psalm [or] Song of David. Let God arise, let his enemies be scattered: let them also that hate him flee before him.
Davidin Psalmi ja veisu, edelläveisaajalle. Nouskaan Jumala, että hänen vihollisensa hajoitettaisiin; ja jotka häntä vihaavat, paetkaat hänen edestänsä.
2 As smoke is driven away, [so] drive [them] away: as wax melteth before the fire, [so] let the wicked perish at the presence of God.
Aja heitä pois, niinkuin savu ajetaan pois; niinkuin vedenvaha sulaa tulen edessä, niin hukkukaan jumalattomat Jumalan kasvoin edessä.
3 But let the righteous be glad; let them rejoice before God: yes, let them exceedingly rejoice.
Mutta vanhurskaat riemuitkaan ja iloitkaan Jumalan edessä, ja riemuitkaan ilossa.
4 Sing to God, sing praises to his name: extol him that rideth upon the heavens by his name JAH, and rejoice before him.
Veisatkaan Jumalalle, veisatkaat kiitosta hänen nimellensä; tehkäät hänelle tietä, joka istuu ylimmäisten taivasten päällä; hänen nimensä on Herra, ja iloitkaat hänen edessänsä.
5 A father of the fatherless, and a judge of the widows, [is] God in his holy habitation.
Joka on orpoin isä ja leskein tuomari: hän on Jumala pyhässä asumisessansa.
6 God setteth the solitary in families: he bringeth out those who are bound with chains: but the rebellious dwell in a dry [land].
Jumala, joka yksinäisten antaa asua huoneessa, ja vie vangit ulos oikeudella; mutta vastahakoiset asuvat kuivassa.
7 O God, when thou wentest forth before thy people, when thou didst march through the wilderness; (Selah)
Jumala, koskas kävit kansas edellä, koskas vaelsit korvessa, (Sela)
8 The earth shook, the heavens also dropped at the presence of God: [even] Sinai itself [was moved] at the presence of God, the God of Israel.
Niin maa vapisi ja taivaat tiukkuivat Jumalan edessä: tämä Sinai, Jumalan edessä, joka Israelin Jumala on.
9 Thou, O God, didst send a plentiful rain, by which thou didst confirm thy inheritance, when it was weary.
Mutta nyt sinä, Jumala, annat armollisen sateen, ja virvoitat perimises, joka väsynyt on.
10 Thy congregation hath dwelt therein: thou, O God, hast prepared of thy goodness for the poor.
Että sinun laumas siinä asuis: Jumala, sinä virvoitat hyvyydelläs raadolliset.
11 The LORD gave the word: great [was] the company of those that published [it].
Herra antaa sanan suurella evankelistain joukolla.
12 Kings of armies fled apace: and she that tarried at home divided the spoil.
Sotaväen kuninkaat pakenevat, he pakenevat; ja kotona asuva jakaa saaliit.
13 Though ye have lain among the pots, [yet shall ye be as] the wings of a dove covered with silver, and her feathers with yellow gold.
Kuin te tarhain välissä makaatte, niin mettisen sulat ovat silatut hopialla, ja hänen siipensä ruskialla kullalla.
14 When the Almighty scattered kings in it, it was [white] as snow in Salmon.
Kuin Kaikkivaltias siinä joka paikassa kuninkaat levittää, niin Zalmonissa valaisee kuin lumi.
15 The hill of God [is as] the hill of Bashan; a high hill [as] the hill of Bashan.
Jumalan vuori on hedelmällinen vuori: korkia vuori on se hedelmällinen vuori.
16 Why leap ye, ye lofty hills? [this is] the hill [which] God desireth to dwell in; yes, the LORD will dwell [in it] for ever.
Miksi te, suuret vuoret, kippaatte? Tämä on Jumalan vuori, jossa hän mielistyy asumaan; ja Herra asuu siellä ijankaikkisesti.
17 The chariots of God [are] twenty thousand, [even] thousands of angels: the LORD [is] among them, [as in] Sinai, in the holy [place].
Jumalan rattaita on monta tuhatta kertaa tuhatta: Herra on heissä, pyhässä Sinaissa.
18 Thou hast ascended on high, thou hast led captivity captive: thou hast received gifts for men; yes, [for] the rebellious also, that the LORD God might dwell [among them].
Sinä astuit ylös korkeuteen, ja olet vangiksi ottanut vankeuden. Sinä olet lahjoja saanut ihmisille: vastahakoiset myös, että Herra Jumala siellä kumminkin asuu.
19 Blessed [be] the LORD, [who] daily loadeth us [with benefits], [even] the God of our salvation. (Selah)
Kiitetty olkoon Herra joka päivä! Jumala panee kuorman meidän päällemme; mutta hän myös auttaa meitä, (Sela)
20 [He that is] our God [is] the God of salvation; and to God the LORD [belong] the issues from death.
Meillä on Jumala, Jumala, joka auttaa, ja Herra, Herra, joka kuolemasta vapahtaa.
21 But God will wound the head of his enemies, [and] the hairy scalp of such one as goeth on still in his trespasses.
Mutta Jumala särkee vihollistensa pään heidän päänlakeinsa kanssa, jotka pysyvät heidän synneissänsä.
22 The LORD said, I will bring again from Bashan, I will bring [my people] again from the depths of the sea.
Herra sanoo: minä palautan (muutamat) lihavista; meren syvyydestä minä heitä palautan,
23 That thy foot may be dipped in the blood of thy enemies, [and] the tongue of thy dogs in the same.
Että sinun jalkas tulis painetuksi veressä, ja koirais kieli sinun vihollisistas.
24 They have seen thy goings, O God; [even] the goings of my God, my King, in the sanctuary.
He näkivät, Jumala, kuinkas vaellat; kuinkas, minun Jumalani ja kuninkaani, pyhässä vaellat:
25 The singers went before, the players on instruments [followed] after; among [them were] the damsels playing with timbrels.
Laulajat käyvät edellä, ja sitte leikarit piikain seassa, jotka kanteleita soittavat.
26 Bless ye God in the congregations, [even] the LORD, from the fountain of Israel.
Kiittäkäät Herraa Jumalaa seurakunnissa, te Israelin lähteestä.
27 There [is] little Benjamin [with] their ruler, the princes of Judah [and] their counsel, the princes of Zebulun, [and] the princes of Naphtali.
Siellä hallitsee heitä vähä Benjamin, Juudan päämiehet joukkoinensa, Zebulonin päämiehet, Naphtalin päämiehet.
28 Thy God hath commanded thy strength: strengthen, O God, that which thou hast wrought for us.
Sinun Jumalas on käskenyt sinun olla väkevän: vahvista Jumala se, minkä sinä meissä tehnyt olet.
29 Because of thy temple at Jerusalem shall kings bring presents to thee.
Sinun templis tähden, joka on Jerusalemissa, pitää kuninkaat sinulle lahjoja viemän.
30 Rebuke the company of spearmen, the multitude of the bulls, with the calves of the people, [till every one shall] submit himself with pieces of silver: scatter thou the people [that] delight in war.
Nuhtele ruovon petoa, härkäin laumaa kansain vasikkain kanssa, jotka kumartaen tuovat hopeakankeja: hajoittanut on hän kansat, jotka mielellänsä sotivat.
31 Princes shall come out of Egypt; Cush shall soon stretch out her hands to God.
Egyptin päämiehet tulevat: Etiopia ojentaa käsiänsä Jumalalle.
32 Sing to God, ye kingdoms of the earth; O sing praises [to] the LORD; (Selah)
Te maan valtakunnat, veisatkaat Jumalalle, veisatkaat kiitosta Herralle, (Sela)
33 To him that rideth upon the heavens of heavens, [which were] of old; lo, he doth send out his voice, [and that] a mighty voice.
Sille joka asuu taivaissa joka paikassa, hamasta alusta: katso, hän antaa jylinälle voiman.
34 Ascribe ye strength to God: his excellence [is] over Israel, and his strength [is] in the clouds.
Antakaat Jumalalle voima: hänen herrautensa on Israelissa, ja hänen voimansa pilvissä.
35 O God, [thou art] terrible out of thy holy places: the God of Israel [is] he that giveth strength and power to [his] people. Blessed [be] God.
Jumala on ihmeellinen pyhässänsä, hän on Israelin Jumala: hän antaa kansalle väen ja voiman: kiitetty olkoon Jumala!
