< Psalms 58 >
1 To the chief Musician, Al-taschith, Michtam of David. Do ye indeed speak righteousness, O congregation? do ye judge uprightly, O ye sons of men?
Davidin kultainen kappale, edelläveisaajalle, ettei hän hukkunut. Oletteko te juuri niin mykät, ettette puhu sitä mikä oikeus on, ettekä tuomitse, mikä kohtuus on, te ihmisten lapset?
2 Yes, in heart ye work wickedness; ye weigh the violence of your hands in the earth.
Sydämestänne te myös vääryyttä teette, ja maakunnassa käsillänne väkivaltaa toimitatte.
3 The wicked are estranged from their birth: they go astray as soon as they are born, speaking lies.
Jumalattomat ovat kääntyneet pois jo äitinsä kohdusta, valhetteliat ovat eksyneet hamasta äitinsä kohdusta.
4 Their poison [is] like the poison of a serpent: [they are] like the deaf adder [that] stoppeth her ear;
Heidän kiukkunsa on niinkuin kärmeen kiukku, niinkuin kuuron kyykärmeen, joka korvansa tukitsee,
5 Which will not hearken to the voice of charmers, charming never so wisely.
Ettei hän kuulisi lumojain ääntä, sen joka viisaasti lumota taitaa.
6 Break their teeth, O God, in their mouth: break out the great teeth of the young lions, O LORD.
Jumala, särje heidän hampaansa heidän suuhunsa: murenna, Herra, nuorten jalopeurain syömähampaat.
7 Let them melt away as waters [which] run continually: [when] he bendeth [his bow to shoot] his arrows, let them be as cut in pieces.
Heidän pitää sulaman niinkuin vesi: he ampuvat nuolillansa, mutta ne käyvät rikki.
8 As a snail [which] melteth, let [every one of them] pass away: [like] the untimely birth of a woman, [that] they may not see the sun.
He hukkuvat, niinkuin näkin kota raukee, niinkuin vaimon keskeneräinen, eikä saa nähdä aurinkoa.
9 Before your pots can feel the thorns, he shall take them away as with a whirlwind, both living, and in [his] wrath.
Ennenkuin teidän orjantappuranne puuksi kasvavat, niin pitää vihan heitä elävänä repäisemän pois.
10 The righteous shall rejoice when he seeth the vengeance: he shall wash his feet in the blood of the wicked.
Vanhurskaan pitää iloitseman, koska hän koston näkee, ja pesemän jalkansa jumalattoman veressä,
11 So that a man shall say, Verily [there is] a reward for the righteous: verily he is a God that judgeth in the earth.
Että jokaisen pitää sanoman: vanhurskaalla on kuitenkin hedelmä; Jumala on kuitenkin se, joka tuomitsee maan päällä.