< Psalms 55 >
1 To the chief Musician on Neginoth, Maschil, [A Psalm] of David. Give ear to my prayer, O God; and hide not thyself from my supplication.
Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; Daavidin mietevirsi. Jumala, ota korviisi minun rukoukseni, älä kätkeydy, kun minä armoa anon.
2 Attend to me, and hear me: I mourn in my complaint, and make a noise;
Kuuntele minua ja vastaa minulle. Minä kuljen rauhatonna murheessani ja huokaan,
3 Because of the voice of the enemy, because of the oppression of the wicked: for they cast iniquity upon me, and in wrath they hate me.
koska vihamies huutaa ja jumalaton ahdistaa; sillä he vyöryttävät minun päälleni turmiota ja vihassa minua vainoavat.
4 My heart is severely pained within me: and the terrors of death have fallen upon me.
Sydämeni minun rinnassani vapisee, kuoleman kauhut lankeavat minun päälleni.
5 Fearfulness and trembling have come upon me, and horror hath overwhelmed me.
Pelko ja vavistus valtaa minut, pöyristys peittää minut.
6 And I said, O that I had wings like a dove! [for then] I would fly away, and be at rest.
Ja minä sanon: Olisipa minulla siivet kuin kyyhkysellä, niin minä lentäisin pois ja pääsisin lepoon!
7 Lo, [then] I would wander far off, [and] remain in the wilderness. (Selah)
Katso, minä pakenisin kauas ja yöpyisin erämaassa. (Sela)
8 I would hasten my escape from the windy storm [and] tempest.
Minä rientäisin pakopaikkaani rajuilman ja myrskyn alta.
9 Destroy, O LORD, [and] divide their tongues: for I have seen violence and strife in the city.
Sekoita, Herra, tee eripuraiseksi heidän kielensä, sillä minä näen väkivaltaa ja riitaa kaupungissa.
10 Day and night they go about it upon its walls: mischief also and sorrow [are] in the midst of it.
Yötä päivää he sitä kiertävät, sen muureja pitkin, vääryys ja vaiva on sen keskellä.
11 Wickedness [is] in the midst of it: deceit and guile depart not from her streets.
Sen keskellä on turmio, sorto ja petos ei väisty sen torilta.
12 For [it was] not an enemy [that] reproached me; then I could have borne [it]: neither [was it] he that hated me [that] magnified [himself] against me; then I would have hid myself from him:
Sillä ei minua herjaa vihollinen-sen minä kestäisin-eikä minua vastaan ylvästele minun vihamieheni-hänen edestään minä voisin lymytä;
13 But [it was] thou, a man my equal, my guide, and my acquaintance.
vaan sinä, minun vertaiseni, sinä, minun ystäväni ja uskottuni,
14 We took sweet counsel together, [and] walked to the house of God in company.
jonka kanssa me elimme suloisessa sovussa, yhdessä vaelsimme Jumalan huoneeseen juhlakansan kohinassa!
15 Let death seize upon them, [and] let them go down quick into hell: for wickedness [is] in their dwellings, [and] among them. (Sheol )
Karatkoon kuolema heidän kimppuunsa, menkööt he elävältä alas tuonelaan, sillä heidän asunnoissansa ja sydämissänsä vallitsee sula pahuus. (Sheol )
16 As for me, I will call upon God: and the LORD will save me.
Mutta minä huudan Jumalaa, ja Herra pelastaa minut.
17 Evening, and morning, and at noon, will I pray, and cry aloud: and he will hear my voice.
Illoin, aamuin ja keskipäivällä minä valitan ja huokaan, ja hän kuulee minun ääneni.
18 He hath delivered my soul in peace from the battle [that was] against me: for there were many with me.
Hän päästää minun sieluni heistä rauhaan, etteivät he minua saavuta; sillä paljon on niitä, jotka ovat minua vastaan.
19 God will hear and afflict them, even he that abideth of old. (Selah) Because they have no changes, therefore they fear not God.
Jumala kuulee sen ja vastaa heille, hän, joka hallitsee hamasta muinaisuudesta. (Sela) Sillä he eivät muuta mieltänsä eivätkä pelkää Jumalaa.
20 He hath put forth his hands against such as are at peace with him: he hath broken his covenant.
Tuo mies käy käsiksi niihin, jotka hänen kanssaan rauhassa elävät, hän rikkoo liittonsa.
21 [The words] of his mouth were smoother than butter, but war [was] in his heart: his words were softer than oil, yet [were] they drawn swords.
Hänen suunsa on voita sulavampi, mutta hänellä on sota mielessä; hänen sanansa ovat öljyä lauhkeammat, mutta ovat kuin paljastetut miekat.
22 Cast thy burden upon the LORD, and he will sustain thee: he will never suffer the righteous to be moved.
Heitä murheesi Herran huomaan, hän pitää sinusta huolen, ei hän salli vanhurskaan ikinä horjua.
23 But thou, O God, wilt bring them down into the pit of destruction: bloody and deceitful men shall not live out half their days; but I will trust in thee.
Mutta heidät sinä, Jumala, syökset tuonelan syvyyteen; murhamiehet ja petturit eivät pääse puoleen ikäänsä. Mutta minä turvaan sinuun.