< Psalms 49 >
1 To the chief Musician, A Psalm for the sons of Korah. Hear this, all [ye] people; give ear, all [ye] inhabitants of the world:
Koran lasten Psalmi, edelläveisaajalle. Kuulkaat tätä, kaikki kansat, ottakaat korviinne, kaikki maan asuvaiset,
2 Both low and high, rich and poor together.
Sekä yhteinen kansa että herrat, niin rikkaat kuin köyhät.
3 My mouth shall speak of wisdom; and the meditation of my heart [shall be] of understanding.
Minun suuni puhuu viisautta, ja minun sydämeni sanoo ymmärryksen.
4 I will incline my ear to a parable: I will open my dark saying upon the harp.
Minä tahdon kallistaa korvani vertauksiin, ja minun tapaukseni kanteleella soittaa.
5 Why should I fear in the days of evil, [when] the iniquity of my heels shall encompass me?
Miksi minun pitäis pelkäämän pahoina päivinä, kuin minun sortajani vääryys käy minua ympäri?
6 They that trust in their wealth, and boast themselves in the multitude of their riches;
Jotka luottavat tavaroihinsa, ja suuresti kerskaavat paljosta rikkaudestansa.
7 None [of them] can by any means redeem his brother, nor give to God a ransom for him:
Ei velikään taida ketään lunastaa, eikä Jumalalle ketään sovittaa.
8 (For the redemption of their soul [is] precious, and it ceaseth for ever: )
Sillä heidän sielunsa lunastus on ylen kallis, niin että se jää tekemättä ijankaikkisesti,
9 That he should still live for ever, [and] not see corruption.
Vaikka hän vielä kauvankin eläis ja ei näkisi hautaa.
10 For he seeth [that] wise men die, likewise the fool and the brutish person perish, and leave their wealth to others.
Sillä hänen täytyy nähdä, että viisasten pitää kuoleman, niin myös tyhmän ja taitamattoman pitää hukkuman, ja pitää vieraille tavaransa jättämän.
11 Their inward thought [is], [that] their houses [shall continue] for ever, [and] their dwelling places to all generations; they call [their] lands after their own names.
Heidän sydämensä ajatus on, että heidän huoneensa pitää ijankaikkisesti pysymän, ja heidän majansa suvusta sukuun, ja heidän nimensä kuuluisaksi tulemaan maan päällä.
12 Nevertheless man [being] in honor abideth not: he is like the beasts [that] perish.
Mutta ei ihminen taida pysyä kunniassa, vaan verrataan eläimiin, jotka hukkuvat.
13 This their way [is] their folly: yet their posterity approve their sayings. (Selah)
Tämä heidän tiensä on sula hulluus; kuitenkin, heidän jälkeentulevaisensa sitä suullansa kiittävät, (Sela)
14 Like sheep they are laid in the grave; death shall feed on them; and the upright shall have dominion over them in the morning; and their beauty shall consume in the grave from their dwelling. (Sheol )
He makaavat helvetissä niinkuin lampaat, kuolema heitä kalvaa; mutta hurskasten pitää varhain heitä hallitseman, ja heidän öykkäyksensä pitää hukkuman, ja heidän täytyy jäädä helvettiin. (Sheol )
15 But God will redeem my soul from the power of the grave: for he shall receive me. (Selah) (Sheol )
Kuitenkin vapahtaa Jumala minun sieluni helvetin vallasta; sillä hän korjasi minun, (Sela) (Sheol )
16 Be not thou afraid when one is made rich, when the glory of his house is increased;
Älä sitä tottele, koska joku rikastuu, eli jos hänen huoneensa kunnia suureksi tulee.
17 For when he dieth he shall carry nothing away: his glory shall not descend after him.
Sillä kuin hän kuolee, niin ei hän mitään myötänsä vie, eikä hänen kunniansa mene alas hänen kanssansa.
18 Though while he lived he blessed his soul: and [men] will praise thee, when thou doest well to thyself.
Sillä hän kiittää sieluansa elämästänsä: ja he ylistävät sinua, jos sinä itselles hyvää teet.
19 He shall go to the generation of his fathers; they shall never see light.
Niin he menevät isäinsä perästä, ja ei saa nähdä ikänä valkeutta.
20 Man [that is] in honor, and understandeth not, is like the beasts [that] perish.
Koska ihminen on kunniassa, ja ei ole ymmärrystä, niin hän on verrattu eläimiin, jotka hukkuvat.