Psalms 139
1 To the chief Musician, A Psalm of David. O LORD, thou hast searched me, and known [me].
Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Herra! sinä tutkit minua, ja tunnet minun.
2 Thou knowest my down-sitting and my up rising, thou understandest my thought afar off.
Joko minä istun eli nousen, niin sinä sen tiedät: sinä ymmärrät taampaa ajatukseni.
3 Thou compassest my path and my lying down, and art acquainted [with] all my ways.
Joko minä käyn eli makaan, niin sinä olet ympärilläni, ja näet kaikki tieni.
4 For [there is] not a word on my tongue, [but] lo, O LORD, thou knowest it altogether.
Sillä katso, ei ole sanaakaan kieleni päällä, joita et sinä Herra kaikkia tiedä.
5 Thou hast beset me behind and before, and laid thy hand upon me.
Sinä olet tehnyt jälkimäiseni ja ensimäiseni, ja pidät sinun kätes minun päälläni.
6 [Such] knowledge [is] too wonderful for me; it is high, I cannot [attain] to it.
Senkaltainen tieto on minulle ylen ihmeellinen ja ylen korkia, etten minä voi sitä käsittää.
7 Whither shall I go from thy spirit? or whither shall I flee from thy presence?
Kuhunka minä menen sinun hengestäs? ja kuhunka minä sinun kasvois edestä pakenen?
8 If I ascend into heaven, thou [art] there: if I make my bed in hell, behold, thou [art there]. (Sheol h7585)
Jos minä astuisin ylös taivaaseen, niin sinä siellä olet: jos minä vuoteeni helvetissä rakentaisin, katso, sinä myös siellä olet. (Sheol h7585)
9 [If] I take the wings of the morning, [and] dwell in the uttermost parts of the sea;
Jos minä ottaisin aamuruskon siivet, ja asuisin meren äärissä,
10 Even there shall thy hand lead me, and thy right hand shall hold me.
Niin sinun kätes sielläkin minua johdattais, ja sinun oikia kätes pitäis minun.
11 If I say, Surely the darkness shall cover me; even the night shall be light about me.
Jos minä sanoisin: pimeys kuitenkin peittää minun, niin on myös yö valkeus minun ympärilläni.
12 Yes, the darkness hideth not from thee; but the night shineth as the day: the darkness and the light [are] both alike [to thee].
Sillä ei pimeys sinun edessäs pimitä, ja yö valistaa niinkuin päivä; pimeys on niinkuin valkeus.
13 For thou hast possessed my reins: thou hast covered me in my mother's womb.
Sinun hallussas ovat minun munaskuuni: sinä peitit minun äitini kohdussa.
14 I will praise thee: for I am fearfully [and] wonderfully made: wonderful [are] thy works; and [that] my soul well knoweth.
Minä kiitän sinua sen edestä, että minä niin aivan ihmeellisesti tehty olen: ihmeelliset ovat sinun tekos, ja sen minun sieluni kyllä tietää.
15 My substance was not hid from thee when I was made in secret, [and] curiously formed in the lowest parts of the earth.
Ei minun luuni olleet sinulta salatut, kuin minä siinä salaisesti tehty olin, kuin minä maan sisällä niin taitavasti koottu olin.
16 Thy eyes saw my substance, yet being imperfect; and in thy book all [my members] were written, [which] in continuance were fashioned, when [as yet there was] none of them.
Sinun silmäs näkivät minun, kuin en vielä valmistettu ollut, ja kaikki päivät sinun kirjaas olivat kirjoitetut, jotka vielä oleman piti, joista ei yksikään silloin vielä tullut ollut.
17 How precious also are thy thoughts to me, O God! how great is the sum of them!
Mutta kuinka kalliit ovat minun edessäni, Jumala, sinun ajatukses? kuinka suuri on heidän lukunsa?
18 [If] I should count them, they are more in number than the sand: when I awake, I am still with thee.
Jos minä heitä lukisin, niin ne olisivat usiammat kuin santa: kuin minä herään, olen minä vielä tykönäs.
19 Surely thou wilt slay the wicked, O God: depart from me therefore, ye bloody men.
Jumala, jospa tappaisit jumalattomat, ja verikoirat minusta poikkeisivat.
20 For they speak against thee wickedly, [and] thy enemies take [thy name] in vain.
Sillä he puhuvat sinusta häpiällisesti, ja sinun vihollises turhaan lausuvat (sinun nimes).
21 Do not I hate them, O LORD, that hate thee? and am not I grieved with those that rise up against thee?
Herra, minä tosin vihaan niitä, jotka sinua vihaavat, ja minä närkästyn heistä, jotka karkaavat sinua vastaan.
22 I hate them with perfect hatred: I count them my enemies.
Täydestä todesta minä heitä vihaan; sentähden ovat he minulle viholliset.
23 Search me, O God, and know my heart; try me, and know my thoughts:
Tutki minua, Jumala, ja koettele sydämeni: kiusaa minua, ja ymmärrä, kuinka minä ajattelen.
24 And see if [there is any] wicked way in me, and lead me in the way everlasting.
Ja katsos, jos minä pahalla tiellä lienen, niin saata minua ijankaikkiselle tielle.
