< Psalms 105 >
1 O give thanks to the LORD; call upon his name: make known his deeds among the people.
Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen keskuudessa.
2 Sing to him, sing psalms to him: talk ye of all his wondrous works.
Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä.
3 Glory ye in his holy name: let the heart of them rejoice that seek the LORD.
Hänen pyhä nimensä olkoon teidän kerskauksenne; iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa.
4 Seek the LORD, and his strength: seek his face evermore.
Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa.
5 Remember his wonderful works that he hath done; his wonders, and the judgments of his mouth;
Muistakaa hänen ihmetöitänsä, jotka hän on tehnyt, hänen ihmeitänsä ja hänen suunsa tuomioita,
6 O ye seed of Abraham his servant, ye children of Jacob his chosen.
te Aabrahamin, hänen palvelijansa, siemen, Jaakobin lapset, te hänen valittunsa.
7 He [is] the LORD our God: his judgments [are] in all the earth.
Hän, Herra, on meidän Jumalamme; hänen tuomionsa käyvät yli kaiken maan.
8 He hath remembered his covenant for ever, the word [which] he commanded to a thousand generations.
Hän muistaa liittonsa iankaikkisesti, säätämänsä sanan hamaan tuhansiin polviin,
9 Which [covenant] he made with Abraham, and his oath to Isaac;
liittonsa, jonka hän teki Aabrahamin kanssa, ja Iisakille vannomansa valan.
10 And confirmed the same to Jacob for a law, [and] to Israel [for] an everlasting covenant:
Hän vahvisti sen käskyksi Jaakobille, Israelille iankaikkiseksi liitoksi.
11 Saying, To thee will I give the land of Canaan, the lot of your inheritance:
Hän sanoi: "Sinulle minä annan Kanaanin maan, se olkoon teidän perintöosanne".
12 When they were a few men in number; yes, very few, and strangers in it.
Heitä oli vähäinen joukko, vain harvoja, ja he olivat muukalaisia siellä.
13 When they went from one nation to another, from [one] kingdom to another people;
Ja he vaelsivat kansasta kansaan ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan.
14 He suffered no man to do them wrong: yes, he reproved kings for their sakes;
Hän ei sallinut kenenkään heitä vahingoittaa, ja hän rankaisi kuninkaita heidän tähtensä:
15 [Saying], Touch not my anointed, and do my prophets no harm.
"Älkää koskeko minun voideltuihini, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni".
16 Moreover he called for a famine upon the land: he broke the whole staff of bread.
Ja kun hän kutsui nälänhädän maahan ja kokonaan mursi leivän tuen,
17 He sent a man before them, [even] Joseph, [who] was sold for a servant:
oli hän lähettänyt heidän edellänsä miehen: Joosef oli myyty orjaksi.
18 Whose feet they hurt with fetters: he was laid in iron:
Hänen jalkojansa vaivattiin kahleilla, hän joutui rautoihin,
19 Until the time that his word came: the word of the LORD tried him.
siksi kunnes hänen sanansa kävi toteen ja Herran puhe osoitti hänet puhtaaksi.
20 The king sent and loosed him; [even] the ruler of the people, and let him go free.
Niin kuningas lähetti ja päästätti hänet, kansojen hallitsija laski hänet irti.
21 He made him lord of his house, and ruler of all his substance:
Hän pani hänet talonsa herraksi ja kaiken omaisuutensa haltijaksi,
22 To bind his princes at his pleasure; and teach his senators wisdom.
sitomaan mielensä mukaan hänen ruhtinaitansa ja opettamaan viisautta vanhimmille.
23 Israel also came into Egypt; and Jacob sojourned in the land of Ham.
Niin joutui Israel Egyptiin, Jaakob muukalaiseksi Haamin maahan.
24 And he increased his people greatly; and made them stronger than their enemies.
Ja Herra teki kansansa hyvin hedelmälliseksi ja väkevämmäksi heidän vihamiehiänsä.
25 He turned their heart to hate his people, to deal subtilly with his servants.
Hän käänsi näitten sydämen vihaamaan hänen kansaansa, kavalasti kohtelemaan hänen palvelijoitaan.
26 He sent Moses his servant; [and] Aaron whom he had chosen.
Hän lähetti Mooseksen, palvelijansa, ja Aaronin, jonka hän oli valinnut.
27 They showed his signs among them, and wonders in the land of Ham.
Nämä tekivät hänen tunnustekonsa heidän keskellään, tekivät ihmeitä Haamin maassa.
28 He sent darkness, and made it dark; and they rebelled not against his word.
Hän lähetti pimeyden ja pimensi kaiken, eivätkä he vastustaneet hänen sanojansa.
29 He turned their waters into blood, and slew their fish.
Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heiltä kalat.
30 Their land brought forth frogs in abundance, in the chambers of their kings.
Heidän maansa vilisi sammakoita aina kuningasten kammioita myöten.
31 He spoke, and there came divers sorts of flies, [and] lice in all their borders.
Hän käski, ja paarmoja tuli ja sääskiä koko heidän alueellensa.
32 He gave them hail for rain, [and] flaming fire in their land.
Hän antoi heille rakeita sateen sijaan, tulen leimauksia heidän maahansa.
33 He smote their vines also and their fig-trees; and broke the trees of their borders.
Ja hän hävitti heidän viini-ja viikunapuunsa ja murskasi puut heidän alueeltansa.
34 He spoke, and the locusts came, and caterpillars, and that without number,
Hän käski, ja heinäsirkkoja tuli ja tuhosirkkoja lukematon joukko;
35 And ate up all the herbs in their land, and devoured the fruit of their ground.
ne söivät kaiken ruohon heidän maastansa, söivät hedelmän heidän vainioiltansa.
36 He smote also all the first-born in their land, the chief of all their strength.
Ja hän surmasi kaikki heidän maansa esikoiset, kaikki heidän miehuutensa ensimmäiset.
37 He brought them forth also with silver and gold: and [there was] not one feeble [person] among their tribes.
Sitten hän vei Israelin sieltä varustettuna hopealla ja kullalla, eikä ollut hänen sukukunnissaan kompastuvaista.
38 Egypt was glad when they departed: for the fear of them fell upon them.
Egypti iloitsi heidän lähdöstänsä, koska sen oli vallannut pelko heidän tähtensä.
39 He spread a cloud for a covering; and fire to give light in the night.
Hän levitti suojaksi pilven ja tulen valaisemaan yötä.
40 [The people] asked, and he brought quails, and satisfied them with the bread of heaven.
He pyysivät, ja hän pani tulemaan viiriäiset, ja hän ravitsi heitä taivaan leivällä.
41 He opened the rock, and the waters gushed out; they ran in the dry places [like] a river.
Hän avasi kallion, ja vettä vuoti; se juoksi virtana kautta erämaan.
42 For he remembered his holy promise, [and] Abraham his servant.
Sillä hän muisti pyhän sanansa, muisti Aabrahamia, palvelijaansa.
43 And he brought forth his people with joy, [and] his chosen with gladness:
Niin hän vei kansansa pois sen iloitessa, valittunsa heidän riemuitessaan.
44 And gave them the lands of the heathen: and they inherited the labor of the people;
Ja hän antoi heille pakanain maat, ja he ottivat omaksensa kansojen vaivannäöt,
45 That they might observe his statutes, and keep his laws. Praise ye the LORD.
että he noudattaisivat hänen käskyjänsä ja ottaisivat hänen laeistansa vaarin. Halleluja!