Proverbs 16
1 The preparations of the heart in man, and the answer of the tongue, [are] from the LORD.
Ihminen aikoo sydämessänsä; vaan Herralta tulee kielen vastaus.
2 All the ways of a man [are] clean in his own eyes; but the LORD weigheth the spirits.
Jokaisen mielestä on hänen tiensä puhdas; mutta Herra tutkistelee sydämet.
3 Commit thy works to the LORD, and thy thoughts shall be established.
Anna Herran haltuun sinun työs, niin sinun aivoitukses menestyy.
4 The LORD hath made all [things] for himself: yes, even the wicked for the day of evil.
Herra tekee kaikki itse tähtensä, niin myös jumalattoman pahaksi päiväksi.
5 Every one [that is] proud in heart [is] an abomination to the LORD: [though] hand [join] in hand, he shall not be unpunished.
Jokainen ylpiä on Herralle kauhistus, ja ei pääse rankaisematta, ehkä he kaikki yhtä pitäisivät.
6 By mercy and truth iniquity is purged: and by the fear of the LORD [men] depart from evil.
Laupiuden ja totuuden kautta pahateko sovitetaan, ja Herran pelvolla paha vältetään.
7 When a man's ways please the LORD, he maketh even his enemies to be at peace with him.
Jos jonkun tiet ovat Herralle kelvolliset, niin hän myös kääntää hänen vihamiehensä rauhaan.
8 Better [is] a little with righteousness, than great revenues without right.
Parempi on vähä vanhurskaudessa, kuin suuri saalis vääryydessä.
9 A man's heart deviseth his way: but the LORD directeth his steps.
Ihmisen sydän aikoo tiensä; vaan Herra johdattaa hänen käymisensä.
10 A divine sentence [is] in the lips of the king: his mouth transgresseth not in judgment.
Ennustus on kuninkaan huulissa: ei hänen suunsa puhu tuomiossa väärin.
11 A just weight and balance [are] the LORD'S: all the weights of the bag [are] his work.
Oikia puntari ja vaaka on Herralta, ja kaikki painokivet kukkarossa ovat hänen tekoansa.
12 [It is] an abomination to kings to commit wickedness: for the throne is established by righteousness.
Kuninkaan edessä on kauhistus väärin tehdä; sillä vanhurskaudella istuin vahvistetaan.
13 Righteous lips [are] the delight of kings; and they love him that speaketh right.
Oikia neuvo on kuninkaalle otollinen; ja joka oikein puhuu, häntä rakastetaan.
14 The wrath of a king [is as] messengers of death: but a wise man will pacify it.
Kuninkaan viha on kuoleman sanansaattaja; ja viisas mies lepyttää hänen.
15 In the light of a king's countenance [is] life; and his favor [is] as a cloud of the latter rain.
Kuin kuninkaan kasvo on leppyinen, siinä on elämä, ja hänen armonsa on niinkuin hiljainen sade.
16 How much better [is it] to get wisdom than gold? and to get understanding rather to be chosen than silver?
Ota viisautta tykös, sillä se on parempi kultaa: ja saada ymmärrystä on kalliimpi hopiaa.
17 The highway of the upright [is] to depart from evil: he that keepeth his way preserveth his soul.
Siviän tiet välttävät pahaa, ja joka sielunsa varjelee, se tiestänsä ottaa vaarin.
18 Pride [goeth] before destruction, and a haughty spirit before a fall.
Joka alennetaan, se ensisti tulee ylpiäksi; ja ylpeys on aina lankeemuksen edellä.
19 Better [it is to be] of a humble spirit with the lowly, than to divide the spoil with the proud.
Parempi on nöyränä olla siveiden kanssa, kuin jakaa suurta saalista ylpeiden kanssa.
20 He that handleth a matter wisely shall find good: and whoever trusteth in the LORD, happy [is] he.
Joka jonkun asian viisaasti alkaa, hän löytää onnen; ja se on autuas, joka luottaa Herraan.
21 The wise in heart shall be called prudent: and the sweetness of the lips increaseth learning.
Toimellinen mies ylistetään viisautensa tähden; ja suloinen puhe lisää oppia.
22 Understanding [is] a well-spring of life to him that hath it: but the instruction of fools [is] folly.
Viisaus on elämän lähde hänelle, joka sen saanut on, vaan tyhmäin oppi on hulluus.
23 The heart of the wise teacheth his mouth, and addeth learning to his lips.
Viisas sydän puhuu toimellisesti, ja hänen huulensa opettavat hyvin.
24 Pleasant words [are as] a honey-comb, sweet to the soul, and health to the bones.
Suloiset sanat ovat mesileipää; ne lohduttavat sielua, ja virvoittavat luut.
25 There is a way that seemeth right to a man, but the end of it [is] the ways of death.
Monella on tie mielestänsä oikia, vaan se johdattaa viimein kuolemaan.
26 He that laboreth laboreth for himself; for his mouth craveth it of him.
Moni tulee suureen vahinkoon oman suunsa kautta.
27 An ungodly man diggeth up evil: and in his lips [there is] as a burning fire.
Jumalatoin ihminen kaivaa onnettomuutta, ja hänen suussansa palaa niinkuin tuli.
28 A froward man soweth strife: and a whisperer separateth chief friends.
Väärä ihminen saattaa riidan, ja panettelia tekee ruhtinaat eripuraisiksi.
29 A violent man enticeth his neighbor, and leadeth him into the way [that is] not good.
Viekas ihminen houkuttelee lähimmäistänsä, ja johdattaa hänen pahalle tielle.
30 He shutteth his eyes to devise froward things: moving his lips he bringeth evil to pass.
Joka silmää iskee, ei se hyvää ajattele, ja joka huuliansa pureskelee, se pahaa matkaan saattaa.
31 The hoary head [is] a crown of glory, [if] it is found in the way of righteousness.
Harmaat hiukset ovat kunnian kruunu, joka löydetään vanhurskauden tiellä.
32 [He that is] slow to anger [is] better than the mighty; and he that ruleth his spirit, than he that taketh a city.
Kärsivällinen on parempi kuin väkevä; ja joka hillitsee mielensä, on parempi, kuin se joka kaupungin voittaa.
33 The lot is cast into the lap: but the whole disposing of it [is] from the LORD.
Arpa heitetään syliin, vaan Herralta tulee kaikki sen meno.
