Job 21
1 But Job answered and said,
Job vastasi ja sanoi:
2 Hear diligently my speech, and let this be your consolations.
Kuulkaat visusti minun puhettani, ja antakaat neuvoa teitänne.
3 Suffer me that I may speak; and after I have spoken, mock on.
Kärsikäät minua, että minä myös puhuisin: ja kuin minä puhunut olen, pilkkaa sitte.
4 As for me, [is] my complaint to man? and if [it were so], why should not my spirit be troubled?
Puhunko minä ihmisen kanssa? miksi ei minun henkeni pitäisi tästä murehtiman?
5 Mark me, and be astonished, and lay [your] hand upon [your] mouth.
Katsokaat minun päälleni, ja hämmästykäät, ja pankaat kätenne suun eteen.
6 Even when I remember I am afraid, and trembling taketh hold on my flesh.
Koska minä sitä ajattelen, niin minä peljästyn, ja vavistus tulee minun lihani päälle.
7 Why do the wicked live, become old, and, are mighty in power?
Miksi jumalattomat elävät, tulevat vanhaksi ja lisääntyvät tavarassa?
8 Their seed is established in their sight with them, and their offspring before their eyes.
Heidän siemenensä on pysyväinen heidän ympärillänsä, ja heidän sikiänsä ovat läsnä heitä.
9 Their houses [are] safe from fear, neither [is] the rod of God upon them.
Heidän huoneensa ovat vapaat pelvosta, ja Jumalan vitsa ei ole heidän päällänsä.
10 Their bull gendereth, and faileth not; their cow calveth, and casteth not her calf.
Heidän sonninsa päästetään, ja ei käy väärin, heidän lehmänsä poikivat, ja ei ole hedelmättömät.
11 They send forth their little ones like a flock, and their children dance.
Heidän nuoret lapsensa käyvät ulos niinkuin lauma, ja heidän lapsensa hyppäävät.
12 They take the timbrel and harp, and rejoice at the sound of the organ.
He riemuitsevat trumpuilla ja kanteleilla, ja iloitsevat huiluilla.
He vanhenevat hyvissä päivissä, ja menevät silmänräpäyksessä helvettiin. (Sheol h7585)
14 Therefore they say to God, Depart from us; for we desire not the knowledge of thy ways.
Jotka sanovat Jumalalle: mene pois meidän tyköämme; sillä emme tahdo tietää sinun tietäs.
15 What [is] the Almighty, that we should serve him? and what profit should we have, if we pray to him?
Kuka on Kaikkivaltias, että meidän pitää häntä palveleman? eli mitä meidän siitä hyvää on, että me häntä rukoilemme?
16 Lo, their good [is] not in their hand: the counsel of the wicked is far from me.
Mutta katso, heidän tavaransa ei ole heidän kädessänsä: jumalattomain neuvo pitää kaukana minusta oleman.
17 How oft is the candle of the wicked put out? and [how oft] cometh their destruction upon them? [God] distributeth sorrows in his anger.
Kuinka jumalattoman kynttilä sammuu, ja heidän kadotuksensa tulee heidän päällensä? Hänen pitää jakaman surkeutta vihassansa.
18 They are as stubble before the wind, and as chaff that the storm carrieth away.
Heidän pitää oleman niinkuin korsi tuulessa, ja niinkuin akanat, jotka tuulispää vie salaisesti pois.
19 God layeth up his iniquity for his children: he rewardeth him, and he shall know [it].
Jumala säästää hänen onnettomuutensa hänen lapsillensa; koska hän maksaa hänelle, silloin hänen pitää tietämän.
20 His eyes shall see his destruction, and he shall drink of the wrath of the Almighty.
Hänen silmänsä pitää näkemän hänen kadotuksensa, ja Kaikkivaltiaan vihasta pitää hänen juoman.
21 For what pleasure [hath] he in his house after him, when the number of his months is cut off in the midst?
Sillä mitä hän tottelee hänen huonettansa hänen jälkeensä? Ja hänen kuukauttensa luku tuskin tulee puolillensa.
22 Shall [any] teach God knowledge? seeing he judgeth those that are high.
Kuka tahtoo opettaa Jumalaa, joka korkiatkin tuomitsee?
23 One dieth in his full strength, being wholly at ease and quiet.
Tämä kuolee vauraana ja terveenä, rikkaana ja onnellisena.
24 His breasts are full of milk, and his bones are moistened with marrow.
Hänen piimäastiansa ovat täynnä rieskaa, ja hänen luunsa ovat täynnä ydintä.
25 And another dieth in the bitterness of his soul, and never eateth with pleasure.
Mutta toinen kuolee murheellisella mielellä, ja ei koskaan syönyt ilossa.
26 They shall lie down alike in the dust, and the worms shall cover them.
Ja he makaavat ynnä maassa, ja madot peittävät heidät.
27 Behold, I know your thoughts, and the devices [which] ye wrongfully imagine against me.
Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja teidän väärän aivoituksenne minua vastaan.
28 For ye say, Where [is] the house of the prince? and where [are] the dwelling places of the wicked?
Sillä te sanotte: kussa ruhtinaan huone on? ja kussa ovat majat, joissa jumalattomat asuiva?
29 Have ye not asked them that go by the way? and do ye not know their tokens,
Ettekö ole tutkineet vaeltavaisilta? ja ettekö tiedä hänen merkkejänsä?
30 That the wicked is reserved to the day of destruction? they will be brought forth to the day of wrath.
Sillä paha säästetään kadotuksen päivään, ja hän pysyy hamaan vihan päivään asti.
31 Who shall declare his way to his face? and who shall repay him [what] he hath done?
Kuka sanoo hänen edessänsä hänen tiensä? ja kuka kostaa hänelle sen minkä hän tehnyt on?
32 Yet he shall be brought to the grave, and shall remain in the tomb.
Mutta hän viedään hautaan, ja täytyy joukossa pysyä.
33 The clods of the valley will be sweet to him, and every man will draw after him, as [there are] innumerable before him.
Ojan multa kelpasi hänelle, ja kaikki ihmiset viedään hänen perässänsä; ja ne jotka ovat hänen edellänsä olleet, ovat epälukuiset.
34 How then comfort ye me in vain, seeing in your answers there remaineth falsehood?
Miksi te minua lohdutatte turhaan? ja teidän vastauksenne löydetään vääräksi.
