2 Samuel 22
1 And David spoke to the LORD the words of this song in the day [that] the LORD had delivered him from the hand of all his enemies, and from the hand of Saul:
Ja David puhui Herralle nämät veisun sanat sinä päivänä, jona Herra oli hänen vapahtanut kaikkein vihollistensa käsistä ja Saulin käsistä,
2 And he said, The LORD [is] my rock, and my fortress, and my deliverer;
Ja sanoi: Herra on minun kallioni, ja minun linnani, ja minun vapahtajani;
3 The God of my rock; in him will I trust: [he is] my shield, and the horn of my salvation, my high tower, and my refuge, my preserver; thou savest me from violence.
Jumala on minun vahani, johon minä turvaan; minun kilpeni, ja minun autuuteni sarvi, ja minun varjelukseni, ja minun turvani; minun vapahtajani, joka minun pelastaa vääryydestä.
4 I will call on the LORD, [who is] worthy to be praised: so shall I be saved from my enemies.
Ylistettävää Herraa minä avukseni huudan; ja minä vapahdetaan vihollisistani.
5 When the waves of death compassed me, the floods of ungodly-men made me afraid;
Sillä kuoleman aallot ovat minun piirittäneet, ja Belialin ojat peljättivät minun.
Helvetin siteet kietoivat minun, ja kuoleman paulat ennättivät minun. (Sheol h7585)
7 In my distress I called upon the LORD, and cried to my God: and he heard my voice out of his temple, and my cry [entered] into his ears.
Ahdistuksessani minä avukseni huudan Herraa, ja minun Jumalani tykö minä huudan; niin hän kuulee minun ääneni templissänsä, ja minun parkuni tulee hänen korviinsa.
8 Then the earth shook and trembled: the foundations of heaven moved and shook, because he was wroth.
Maa järisi ja vapisi, ja taivaan perustukset liikkuivat; he värisivät, kuin hän vihastui.
9 There went up a smoke out of his nostrils, and fire out of his mouth devoured: coals were kindled by it.
Savu suitsi hänen sieramistansa ja kuluttavainen tuli hänen suustansa, niin että hiilet siitä syttyivät.
10 He bowed the heavens also, and came down; and darkness [was] under his feet.
Hän notkisti taivaat ja astui alas; ja synkiä pimeys oli hänen jalkainsa alla.
11 And he rode upon a cherub, and flew: and he was seen upon the wings of the wind.
Ja hän astui Kerubimin päälle ja lensi, ja näkyi tuulen sulkain päällä.
12 And he made darkness pavilions around him, dark waters, [and] thick clouds of the skies.
Hän pani pimeyden majaksi ympärillensä, ja paksut ja vedestä mustat pilvet.
13 Through the brightness before him were coals of fire kindled.
Siitä kirkkaudesta hänen edessänsä paloivat tuliset hiilet.
14 The LORD thundered from heaven, and the most High uttered his voice.
Herra jylisti taivaassa, Ylimmäinen antoi pauhinansa.
15 And he sent out arrows, and scattered them; lightning, and discomfited them.
Hän ampui nuolia ja hajoitti heitä, hän iski leimaukset ja peljätti heitä.
16 And the channels of the sea appeared, the foundations of the world were laid open, at the rebuking of the LORD, at the blast of the breath of his nostrils.
Ja niin ilmestyivät meren kuljut, ja maan perustukset ilmaantuivat Herran kovasta nuhtelemisesta ja hänen sieramiensa hengen puhalluksesta.
17 He sent from above, he took me; he drew me out of many waters;
Hän lähetti korkeudesta ja otti minun ja veti minun ulos suurista vesistä.
18 He delivered me from my strong enemy, from them that hated me: for they were too strong for me.
Hän vapahti minun väkevistä vihollisistani, vainollisiltani, jotka olivat minua väkevämmät.
19 They fell upon me in the day of my calamity: but the LORD was my support.
Ne ennättivät minun tuskapäivänäni; mutta Herra tuli minun turvakseni.
20 He brought me forth also into a large place: he delivered me, because he delighted in me.
Hän vei minun ulos lakialle, ja pelasti minun; sillä hän mielistyi minuun.
21 The LORD rewarded me according to my righteousness: according to the cleanness of my hands hath he recompensed me.
Herra maksoi minulle vanhurskauteni jälkeen, hän antoi minulle kätteni puhtauden jälkeen.
22 For I have kept the ways of the LORD, and have not wickedly departed from my God.
Sillä minä pidän Herran tiet ja en ole jumalatoin minun Jumalaani vastaan.
23 For all his judgments [were] before me: and [as for] his statutes, I did not depart from them.
Sillä kaikki hänen oikeutensa ovat silmäni edessä, ja hänen käskyjänsä en minä tyköäni hylkää,
24 I was also upright before him, and have kept myself from my iniquity.
Vaan olen vakaa hänen edessänsä, ja vältän vääryyttä:
25 Therefore the LORD hath recompensed me according to my righteousness; according to my cleanness in his eye-sight.
Sentähden kostaa Herra minulle vanhurskauteni perästä, puhtauteni jälkeen hänen silmäinsä edessä.
26 With the merciful thou wilt show thyself merciful, [and] with the upright man thou wilt show thyself upright.
Pyhäin kanssa sinä olet pyhä, ja toimellisten kanssa toimellinen.
27 With the pure thou wilt show thyself pure; and with the froward thou wilt contend.
Puhdasten kanssa sinä olet puhdas, ja nurjain kanssa sinä olet nurja.
28 And the afflicted people thou wilt save: but thy eyes [are] upon the haughty, [that] thou mayest bring [them] down.
Sinä vapahdat ahdistetun kansan ja sinun silmäs ovat korkeita vastaan, ja sinä nöyryytät ne.
29 For thou [art] my lamp, O LORD: and the LORD will lighten my darkness.
Sillä sinä Herra olet valkeuteni: Herra valaisee pimeyteni.
30 For by thee I have run through a troop: by my God have I leaped over a wall.
Sillä sinun kauttas minä sotaväen lävitse juoksen, ja Jumalassani karkaan muurin ylitse.
31 [As for] God, his way [is] perfect; the word of the LORD [is] tried: he [is] a buckler to all them that trust in him.
Jumalan tie on täydellinen, Herran puhe tulella koeteltu: hän on kaikkein kilpi, jotka hänen päällensä uskaltavat.
32 For who [is] God, save the LORD? and who [is] a rock, save our God?
Sillä kuka on Jumala, paitsi Herraa? ja kuka on kallio paitsi meidän Jumalaamme?
33 God [is] my strength [and] power: and he maketh my way perfect.
Jumala on väkevyyteni ja voimani: hän avaa minun tieni täydellisesti.
34 He maketh my feet like hinds' [feet]: and setteth me upon my high places.
Hän tekee jalkani peurain kaltaiseksi, ja asettaa minun korkeuteni päälle.
35 He teacheth my hands to war; so that a bow of steel is broken by my arms.
Hän opettaa käteni sotimaan ja käsivarteni vaskijoutsea jännittämään.
36 Thou hast also given me the shield of thy salvation: and thy gentleness hath made me great.
Ja sinä annoit minulle sinun autuutes kilven: Ja kuin sinä nöyryytät minun, teet sinä minun suureksi.
37 Thou hast enlarged my steps under me; so that my feet have not slipped.
Sinä levitit minun askeleeni minun allani, ja ei minun kantapääni livistyneet.
38 I have pursued my enemies, and destroyed them; and turned not again until I had consumed them.
Minä ajan vihollisiani takaa ja hävitän heitä, Ja en palaja ennenkuin minä heidät hukutan.
39 And I have consumed them, and wounded them, that they could not arise: yea, they have fallen under my feet.
Minä hukutan heidät ja runtelen, ettei heidän pidä nouseman; heidän täytyy kaatua jalkaini alle.
40 For thou hast girded me with strength to battle: them that rose up against me hast thou subdued under me.
Sinä valmistat minun voimalla sotaan, sinä taivutat minun alleni ne, jotka nousevat minua vastaan.
41 Thou hast also given me the necks of my enemies, that I might destroy them that hate me.
Ja sinä annat minulle viholliseni kaulan; ja minä kadotan vainoojani.
42 They looked, but [there was] none to save; [even] to the LORD, but he answered them not.
He huutavat, vaan ei ole auttajaa: Herran tykö, mutta ei hän vastaa heitä.
43 Then I beat them as small as the dust of the earth, I stamped them as the mire of the street, [and] spread them abroad.
Minä survon heitä niinkuin maan tomun, ja muserran heidän rikki ja hajoitan heidät niinkuin loan kaduilta.
44 Thou also hast delivered me from the strivings of my people, thou hast kept me [to be] head of the heathen: a people [which] I knew not shall serve me.
Sinä pelastat minua riitaisesta kansasta, ja asetat minun pakanain pääksi: se kansa, jota en minä tuntenut, palvelee minua.
45 Strangers shall submit themselves to me: as soon as they hear, they shall be obedient to me.
Muukalaiset lapset viekastelevat minua, korvan kuuloon he kuulevat minua.
46 Strangers shall fade away, and they shall tremble from their close places.
Muukalaiset lapset vaipuvat ja vapisevat siteistänsä.
47 The LORD liveth; and blessed [be] my rock; and exalted be the God of the rock of my salvation.
Herra elää, ja kiitetty olkoon minun kallioni, ja ylistetty olkoon Jumala, minun autuuteni kallio!
48 It [is] God that avengeth me, and that bringeth down the people under me,
Jumala, joka minulle koston antaa ja vaatii kansat minun alleni,
49 And that bringeth me forth from my enemies: thou also hast lifted me up on high above them that rose up against me: thou hast delivered me from the violent man.
Joka minua johdatat ulos vihollisistani ja korotat minun niistä, jotka karkaavat minua vastaan, sinä pelastat minua väkivaltaisesta miehestä.
50 Therefore I will give thanks to thee, O LORD, among the heathen, and I will sing praises to thy name.
Sentähden minä kiitän sinua Herra pakanain seassa, ja sinun nimelles kiitoksen veisaan.
51 [He is] the tower of salvation for his king: and [he] showeth mercy to his anointed, to David, and to his seed for evermore.
Joka kuninkaallensa suuren autuuden osoittaa ja tekee laupiuden voidellullensa, Davidille ja hänen siemenehensä ijankaikkisesti.
