< Song of Solomon 1 >
1 The song of songs, which is Solomon’s.
Salomon korkea veisu.
2 Let him kiss me with the kisses of his mouth: for thy love is better than wine.
Hän suuta antakoon minun, suunsa antamisella; sillä sinun rakkautesi on suloisempi kuin viina,
3 Because of the savour of thy good ointments thy name is as ointment poured forth, therefore do the virgins love thee.
Sinun hyväin voidettes hajuin tähden. Sinun nimes on vuodatettu öljy; sen piikaiset sinua rakastavat.
4 Draw me, we will run after thee: the king hath brought me into his chambers: we will be glad and rejoice in thee, we will remember thy love more than wine: the upright love thee.
Vedä minua, niin me juoksemme perässäs: Kuningas vie minun kammioonsa: Me iloitsemme ja riemuitsemme sinusta, me muistamme sinun rakkauttas enempi kuin viinaa: hurskaat rakastavat sinua.
5 I am black, but comely, O ye daughters of Jerusalem, as the tents of Kedar, as the curtains of Solomon.
Minä olen musta, mutta sangen otollinen, te Jerusalemin tyttäret, niinkuin Kedarin majat, niinkuin Salomon kirjoiteltu vaate.
6 Look not upon me, because I am black, because the sun hath looked upon me: my mother’s children were angry with me; they made me the keeper of the vineyards; but my own vineyard have I not kept.
Älkäät sitä katsoko, että minä niin musta olen; sillä päivä on minun polttanut: minun äitini lapset vihastuivat minun päälleni: he ovat asettaneet minun viinamäen vartiaksi, mutta en minä varjellut viinamäkeäni.
7 Tell me, O thou whom my soul loveth, where thou feedest, where thou makest thy flock to rest at noon: for why should I be as one that turneth aside by the flocks of thy companions?
Sano minulle sinä, jota minun sieluni rakastaa: kussas laidunta pidät, ja kussas lounaalla lepäät? ettei minun pitäisi poikkeeman kumppanies lauman tykö.
8 If thou knowest not, O thou fairest among women, go forth by the footsteps of the flock, and feed thy kids beside the shepherds’ tents.
Jos et sinä sinuas tunne, sinä kaikkein ihanaisin vaimoin seassa, niin mene lammasten jäljille, ja kaitse vohlias paimenien huonetten tykönä.
9 I have compared thee, O my love, to a company of horses in Pharaoh’s chariots.
Minä vertaan sinun, ystäväni, ratsaskaluihini, Pharaon vaunuihin.
10 Thy cheeks are comely with rows of jewels, thy neck with chains of gold.
Sinun sasupääs ovat ihanat pankkuin keskellä, ja sinun kaulas kultakäädyissä.
11 We will make for thee borders of gold with studs of silver.
Me teemme sinulle kultaiset pankut, hopianastoilla.
12 While the king sitteth at his table, my spikenard sendeth forth its fragrance.
Kuin kuningas istui pöytänsä tykönä, antoi nardukseni hajunsa.
13 A bundle of myrrh is my wellbeloved to me; he shall lie all night between my breasts.
Ystäväni on minun mirrhamkimppuni, joka minun rinnoillani riippuu.
14 My beloved is to me as a cluster of henna flowers in the vineyards of Engedi.
Minun ystäväni on minulle Kyprin viinamarjan rypäle, Engeddin viinamäessä.
15 Behold, thou art fair, my love; behold, thou art fair; thou hast doves’ eyes.
Katso, armaani, sinä olet ihana: katso, sinä olet ihana, silmäs ovat niinkuin kyhkyläisen silmät.
16 Behold, thou art fair, my beloved, yea, pleasant: also our bed is green.
Katso, ystäväni, sinä olet ihana ja suloinen, ja meidän vuoteemme myös viheriöitsee.
17 The beams of our house are cedar, and our rafters of fir.
Meidän huoneemme kaaret ovat sedripuusta, vuolteet hongasta.