< Psalms 90 >
1 A Prayer of Moses the man of God. Lord, thou hast been our dwelling place in all generations.
Moseksen Jumalan miehen rukous. Herra, sinä olet meidän turvamme, suvusta sukuun.
2 Before the mountains were brought forth, or ever thou hadst formed the earth and the world, even from everlasting to everlasting, thou art God.
Ennenkuin vuoret olivat, eli maa ja maailma luotiin, olet sinä Jumala ijankaikkisesta ijankaikkiseen,
3 Thou turnest man to destruction; and sayest, Return, ye children of men.
Sinä, joka annat ihmiset kuolla, ja sanot: tulkaat jälleen, te ihmisten lapset.
4 For a thousand years in thy sight are but as yesterday when it is past, and as a watch in the night.
Sillä tuhat ajastaikaa ovat sinun edessäs niinkuin eilinen päivä, joka meni ohitse, ja niinkuin vartio yöllä.
5 Thou carriest them away as with a flood; they are as a sleep: in the morning they are like grass which groweth.
Sinä vuodatat heitä niinkuin kosken, ja he ovat niinkuin uni, niinkuin ruoho aamulla, joka kohta lakastuu,
6 In the morning it flourisheth, and groweth; in the evening it is cut down, and withereth.
Joka aamulla kukoistaa ja nopiasti kuivuu, ja ehtoona leikataan ja kuivettuu.
7 For we are consumed by thy anger, and by thy wrath are we troubled.
Sen tekee sinun vihas, että me niin hukumme, ja sinun hirmuisuutes, että me niin äkisti täältä temmataan.
8 Thou hast set our iniquities before thee, our secret sins in the light of thy countenance.
Sillä meidän pahat tekomme sinä asetat etees, meidän tuntemattomat syntimme valkeuteen sinun kasvois eteen.
9 For all our days are passed away in thy wrath: we spend our years as a tale that is told.
Sentähden kuluvat kaikki meidän päivämme sinun vihastas: meidän vuotemme loppuvat pikemmin kuin juttu.
10 The days of our years are seventy years; and if by reason of strength they are eighty years, yet is their strength labour and sorrow; for it is soon cut off, and we fly away.
Meidän elinaikamme on seitsemänkymmentä vuotta, taikka enintään kahdeksankymmentä vuotta: ja kuin se paras on ollut, niin on se tuska ja työ ollut: sillä se leikataan pois. niinkuin me lentäisimme pois.
11 Who knoweth the power of thy anger? even according to thy fear, so is thy wrath.
Mutta kuka uskoo sinun niin raskaasti vihastuvan? ja kuka pelkää senkaltaista hirmuisuuttas?
12 So teach us to number our days, that we may apply our hearts to wisdom.
Opeta meitä ajattelemaan, että meidän pitää kuoleman, että me ymmärtäväisiksi tulisimme.
13 Return, O LORD, how long? and repent thou concerning thy servants.
Herra! käännä siis itses taas meidän puoleemme, ja ole palvelioilles armollinen.
14 O satisfy us early with thy mercy; that we may rejoice and be glad all our days.
Täytä meitä pian armoillas, niin me riemuitsemme ja iloitsemme kaikkena meidän elinaikanamme.
15 Make us glad according to the days in which thou hast afflicted us, and the years in which we have seen evil.
Ilahuta nyt meitä jälleen, ettäs meitä niin kauvan vaivannut olet, että me niin kauvan onnettomuutta kärsineet olemme.
16 Let thy work appear to thy servants, and thy glory to their children.
Osoita palvelialles sinun tekos, ja kunnias heidän lapsillensa.
17 And let the beauty of the LORD our God be upon us: and establish thou the work of our hands upon us; yea, the work of our hands establish thou it.
Ja, Herra meidän Jumalamme olkoon meille leppyinen, ja vahvistakoon meidän kättemme teot meissä: jaa, meidän kättemme teot hän vahvistakoon!