Psalms 9
1 To the chief Musician upon Muthlabben, A Psalm of David. I will praise thee, O LORD, with my whole heart; I will show forth all thy marvellous works.
Davidin Psalmi, kauniista nuoruudesta, edelläveisaajalle. Minä kiitän Herraa kaikesta sydämestäni, ja luettelen kaikki sinun ihmees.
2 I will be glad and rejoice in thee: I will sing praise to thy name, O thou most High.
Minä iloitsen ja riemuitsen sinussa, ja veisaan kiitosta sinun nimelles, sinä kaikkein ylimmäinen,
3 When my enemies are turned back, they shall fall and perish at thy presence.
Ettäs minun viholliseni olet ajanut takaperin: he lankesivat ja hukkuivat sinun etees.
4 For thou hast maintained my right and my cause; thou satest on the throne judging right.
Sillä sinä saatat minun oikeuteni ja asiani toimeen: sinä istuit istuimelle, vanhurskauden tuomari.
5 Thou hast rebuked the heathen, thou hast destroyed the wicked, thou hast put out their name for ever and ever.
Sinä nuhtelet pakanoita, ja kadotat jumalattomat: sinä pyyhit heidän nimensä pois aina ja ijankaikkisesti.
6 O thou enemy, destructions are come to a perpetual end: and thou hast destroyed cities; their memorial hath perished with them.
Vihollisten hävitykset ovat lopetetut ijäisesti, ja kaupungit sinä kukistit heidän muistonsa on heidän kanssansa kadonnut.
7 But the LORD shall endure for ever: he hath prepared his throne for judgment.
Mutta Herra pysyy ijankaikkisesti: hän on valmistanut istuimensa tuomioon.
8 And he shall judge the world in righteousness, he shall minister judgment to the people in uprightness.
Ja hän tuomitsee maan piirin vanhurskaudessa, ja hallitsee kansat oikein.
9 The LORD also will be a refuge for the oppressed, a refuge in times of trouble.
Ja Herra on köyhän turva: hän on turva hädän aikana.
10 And they that know thy name will put their trust in thee: for thou, LORD, hast not forsaken them that seek thee.
Sentähden he sinuun toivovat, jotka sinun nimes tuntevat; sillä et sinä niitä hylkää, jotka sinua, Herra, etsivät.
11 Sing praises to the LORD, who dwelleth in Zion: declare among the people his doings.
Veisatkaat Herralle, joka Zionissa asuu: julistakaat kansoissa hänen tekonsa.
12 When he maketh inquisition for blood, he remembereth them: he forgetteth not the cry of the humble.
Sillä se joka kostaa verenvikoja, muistaa heitä, eikä unohda köyhäin parkumista.
13 Have mercy upon me, O LORD; consider my trouble which I suffer from them that hate me, thou that liftest me up from the gates of death:
Herra ole minulle armollinen, katso minun ahdistustani niiltä, jotka minua vihaavat, sinä joka ylennät minun surman porteista;
14 That I may show forth all thy praise in the gates of the daughter of Zion: I will rejoice in thy salvation.
Että minä luettelisin kaikki sinun kiitokses Zionin tytärten porteissa, ja iloitsisin sinun avustas.
15 The heathen are sunk down in the pit that they made: in the net which they hid is their own foot taken.
Pakanat ovat vajonneet siihen hautaan, jonka he valmistivat: heidän jalkansa on käsitetty siinä verkossa, jonka he virittivät.
16 The LORD is known by the judgment which he executeth: the wicked is snared in the work of his own hands. (Higgaion, Selah)
Niin ymmärretään Herran tekevän oikeuden, koska jumalatoin juuri omissa kättensä töissä käsitetään; se on tutkisteltava asia, (Sela)
Jospa jumalattomat palajaisivat helvettiin, ja kaikki pakanat, jotka Jumalan unohtavat. (Sheol h7585)
18 For the needy shall not always be forgotten: the expectation of the poor shall not perish for ever.
Sillä ei hän köyhää peräti unohda, ja raadollisten toivo ei huku ijankaikkisesti.
19 Arise, O LORD; let not man prevail: let the heathen be judged in thy sight.
Nouse, Herra, ettei ihminen saisi valtaa: anna kaikki pakanat edessäs tuomittaa.
20 Put them in fear, O LORD: that the nations may know themselves to be but men. (Selah)
Herra, anna heille opettaja, että pakanat tuntisivat itsensä ihmisiksi, (Sela)
