< Psalms 147 >

1 Praise ye the LORD: for it is good to sing praises to our God; for it is pleasant; and praise is comely.
Kiittäkäät Herraa! sillä Jumalaamme kiittää on kallis asia: kiitos on suloinen ja kaunis.
2 The LORD buildeth up Jerusalem: he gathereth together the outcasts of Israel.
Herra rakentaa Jerusalemin, ja kokoo hajoitetut Israelilaiset.
3 He healeth the broken in heart, and bindeth up their wounds.
Hän parantaa murretut sydämet, ja sitoo heidän kipunsa.
4 He telleth the number of the stars; he calleth them all by their names.
Hän lukee tähdet, ja kutsuu heitä kaikkia nimeltänsä.
5 Great is our Lord, and of great power: his understanding is infinite.
Suuri on meidän Herramme, ja suuri hänen voimansa, ja hänen viisautensa on määrätöin.
6 The LORD lifteth up the meek: he casteth the wicked down to the ground.
Herra ojentaa raadolliset, ja jumalattomat maahan paiskaa.
7 Sing to the LORD with thanksgiving; sing praise upon the harp to our God:
Vuoroin veisatkaat Herralle kiitossanalla, ja veisatkaat meidän Herrallemme kanteleella;
8 Who covereth the heaven with clouds, who prepareth rain for the earth, who maketh grass to grow upon the mountains.
Joka taivaan pilvillä peittää ja antaa sateen maan päälle; joka ruohot vuorilla kasvattaa;
9 He giveth to the beast his food, and to the young ravens which cry.
Joka eläimille antaa heidän ruokansa, ja kaarneen pojille, jotka häntä avuksensa huutavat.
10 He delighteth not in the strength of the horse: he taketh not pleasure in the legs of a man.
Ei hän mielisty hevosten väkevyyteen, eikä hänelle kelpaa miehen sääriluut.
11 The LORD taketh pleasure in them that fear him, in those that hope in his mercy.
Herralle kelpaavat ne, jotka häntä pelkäävät, ja jotka hänen laupiuteensa uskaltavat.
12 Praise the LORD, O Jerusalem; praise thy God, O Zion.
Ylistä, Jerusalem, Herraa: kiitä, Zion, sinun Jumalaas!
13 For he hath strengthened the bars of thy gates; he hath blessed thy children within thee.
Sillä hän vahvistaa sinun porttis salvat, ja siunaa sinussa sinun lapses.
14 He maketh peace in thy borders, and filleth thee with the finest of the wheat.
Hän saattaa rauhan sinun ääriis, ja ravitsee sinua parhailla nisuilla.
15 He sendeth forth his commandment upon earth: his word runneth very swiftly.
Hän lähettää puheensa maan päälle: hänen sanansa nopiasti juoksee.
16 He giveth snow like wool: he scattereth the hoarfrost like ashes.
Hän antaa lumen niinkuin villan; hän hajoittaa härmän niinkuin tuhan.
17 He casteth forth his ice like morsels: who can stand before his cold?
Hän heittää rakeensa niinkuin palat; kuka hänen pakkasensa edessä kestää?
18 He sendeth out his word, and melteth them: he causeth his wind to blow, and the waters flow.
Hän lähettää sanansa, ja sulaa ne; hän antaa tuulen puhaltaa, niin vedet juoksevat.
19 He showeth his word to Jacob, his statutes and his judgments to Israel.
Hän ilmoittaa Jakobille sanansa, ja Israelille säätynsä ja oikeutensa.
20 He hath not dealt so with any nation: and as for his judgments, they have not known them. Praise ye the LORD.
Ei hän niin tehnyt kaikille pakanoille; eikä he tiedä hänen oikeuttansa, Halleluja!

< Psalms 147 >