Psalms 107
1 O give thanks to the LORD, for he is good: for his mercy endureth for ever.
Kiittäkäät Herraa; sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.
2 Let the redeemed of the LORD say so, whom he hath redeemed from the hand of the enemy;
Sanokaan Herran lunastetut, jotka hän on tuskasta vapahtanut,
3 And gathered them out of the lands, from the east, and from the west, from the north, and from the south.
Ja jotka hän on maakunnista koonnut, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä,
4 They wandered in the wilderness in a solitary way; they found no city to dwell in.
Jotka eksyksissä vaelsivat korvessa umpitietä, ja ei he löytäneet kaupunkia asuaksensa,
5 Hungry and thirsty, their soul fainted in them.
Isoovaiset ja janoovaiset; ja heidän sielunsa vaipui heissä.
6 Then they cried to the LORD in their trouble, and he delivered them out of their distresses.
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän pelasti heitä heidän hädistänsä,
7 And he led them forth by the right way, that they might go to a city of habitation.
Ja vei heitä oikiaa tietä, että he menivät asuinkaupunkiin.
8 O that men would praise the LORD for his goodness, and for his wonderful works to the children of men!
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee:
9 For he satisfieth the longing soul, and filleth the hungry soul with goodness.
Että hän ravitsee himoitsevaisen sielun ja täyttää isoovaisen sielun hyvyydellä.
10 Such as sit in darkness and in the shadow of death, being bound in affliction and iron;
Jotka istuvat pimeässä ja kuoleman varjossa, vangitut ahdistuksessa ja raudoissa:
11 Because they rebelled against the words of God, and despised the counsel of the most High:
Että he olivat Jumalan käskyä vastaan kovakorvaiset, ja olivat katsoneet ylön ylimmäisen lain;
12 Therefore he brought down their heart with labour; they fell down, and there was none to help.
Sentähden täytyi heidän sydämensä onnettomuudella vaivattaa, niin että he lankesivat, ja ei kenkään heitä auttanut.
13 Then they cried to the LORD in their trouble, and he saved them out of their distresses.
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä,
14 He brought them out of darkness and the shadow of death, and broke their bands asunder.
Ja vei heitä pimeydestä ulos ja kuoleman varjosta, ja särki heidän siteensä.
15 O that men would praise the LORD for his goodness, and for his wonderful works to the children of men!
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee:
16 For he hath broken the gates of brass, and cut the bars of iron asunder.
Että hän särkee vaskiportit, ja rikkoo rautaiset salvat.
17 Fools because of their transgression, and because of their iniquities, are afflicted.
Hullut, jotka rangaistiin ylitsekäymisensä tähden, ja synteinsä tähden,
18 Their soul abhorreth all manner of food; and they draw near to the gates of death.
Heidän sielunsa kauhistui kaikkea ruokaa, ja saivat kuolintautinsa.
19 Then they cry to the LORD in their trouble, he saveth them out of their distresses.
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä.
20 He sent his word, and healed them, and delivered them from their destructions.
Hän lähetti sanansa ja paransi heitä, ja pelasti heitä, ettei he kuolleet.
21 O that men would praise the LORD for his goodness, and for his wonderful works to the children of men!
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee,
22 And let them sacrifice the sacrifices of thanksgiving, and declare his works with rejoicing.
Ja uhratkaan kiitosuhria, ja luetelkaan hänen tekojansa ilolla.
23 They that go down to the sea in ships, that do business on great waters;
Jotka haaksilla meressä vaeltavat, ja asiansa toimittavat suurilla vesillä,
24 These see the works of the LORD, and his wonders in the deep.
He näkivät Herran työt, ja hänen ihmeensä syvyydessä.
25 For he commandeth, and raiseth the stormy wind, which lifteth up its waves.
Kuin hän sanoi, ja paisutti suuren ilman, joka aallot nosti ylös,
26 They mount up to the heaven, they go down again to the depths: their soul is melted because of trouble.
Niin he menivät ylös taivasta kohden ja menivät syvyyteen alas, että heidän sielunsa ahdistuksesta epäili,
27 They reel to and fro, and stagger like a drunken man, and are at their wits’ end.
Että he horjuivat ja hoipertelivat niinkuin juopuneet, ja ei silleen neuvoa tietäneet;
28 Then they cry to the LORD in their trouble, and he bringeth them out of their distresses.
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä.
29 He maketh the storm a calm, so that its waves are still.
Ja hän hillitsi kovan ilman, että aallot asettuivat.
30 Then are they glad because they are quiet; so he bringeth them to their desired haven.
Ja he tulivat iloisiksi, että tyveni, ja hän vei heitä satamaan heidän mielensä jälkeen.
31 O that men would praise the LORD for his goodness, and for his wonderful works to the children of men!
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee.
32 Let them exalt him also in the congregation of the people, and praise him in the assembly of the elders.
Ja ylistäkään häntä kansan seurakunnassa, ja kiittäkään häntä vanhimpain seassa,
33 He turneth rivers into a wilderness, and the watersprings into dry ground;
Joka virrat teki erämaaksi, ja vesilähteet kuivaksi maaksi,
34 A fruitful land into barrenness, for the wickedness of them that dwell in it.
Ettei hedelmällinen maa mitään kantanut, heidän pahuutensa tähden, jotka siinä asuivat.
35 He turneth the wilderness into a standing water, and dry ground into watersprings.
Erämaan teki hän vesilammiksi ja kuivan maan vesilähteeksi,
36 And there he maketh the hungry to dwell, that they may prepare a city for habitation;
Ja asetti sinne isoovaiset; ja he valmistivat siihen kaupunkia, jossa he asuivat,
37 And sow the fields, and plant vineyards, which may yield fruits of increase.
Ja kylvivät pellot ja viinapuita istuttivat, ja saivat jokavuotisen hedelmän.
38 He blesseth them also, so that they are multiplied greatly; and doest not let their cattle to decrease.
Ja hän siunasi heitä ja he sangen suuresti enenivät, ja hän antoi paljon karjaa heille;
39 Again, they are diminished and brought low through oppression, affliction, and sorrow.
Jotka olivat painetut alas ja sorretut pahain väkivallalta ja ahdistukselta,
40 He poureth contempt upon princes, and causeth them to wander in the wilderness, where there is no way.
Koska ylönkatse päämiesten päälle vuodatettu oli, ja kaikki maa eksyksissä ja autiona oli.
41 Yet he setteth the poor on high from affliction, and maketh him families like a flock.
Ja hän varjeli köyhää raadollisuudesta, ja enensi hänen sukunsa niinkuin lauman.
42 The righteous shall see it, and rejoice: and all iniquity shall stop her mouth.
Näitä vanhurskaat näkevät ja iloitsevat, ja jokainen paha suu pitää tukittaman.
43 Whoever is wise, and will observe these things, even they shall understand the lovingkindness of the LORD.
Kuka on taitava ja näitä kätkee, se ymmärtää Herran moninaisen laupiuden.
