John 20
1 The first day of the week cometh Mary Magdalene early, when it was yet dark, to the sepulchre, and seeth the stone taken away from the sepulchre.
Mutta ensimmäisenä päivänä viikossa tuli Maria Magdalena varhain, kuin vielä pimiä oli, haudalle ja näki kiven otetuksi pois haudalta.
2 Then she runneth, and cometh to Simon Peter, and to the other disciple, whom Jesus loved, and saith to them, They have taken away the Lord out of the sepulchre, and we know not where they have laid him.
Niin hän juoksi ja tuli Simon Pietarin tykö ja sen opetuslapsen tykö, jota Jesus rakasti, ja sanoi heille: he ovat Herran ottaneet pois haudasta, ja emme tiedä, kuhunka he hänen panivat.
3 Peter therefore went forth, and that other disciple, and came to the sepulchre.
Niin Pietari meni ulos ja toinen opetuslapsi, ja tulivat haudalle.
4 So they ran both together: and the other disciple outran Peter, and came first to the sepulchre.
Mutta he juoksivat kahden ynnä, ja toinen opetuslapsi juoksi edellä nopeammin kuin Pietari, ja tuli ensin haudalle.
5 And he stooping down, saw the linen cloths lying; yet he went not in.
Ja kuin hän itsensä kumarsi, näki hän liinaiset pantuna, mutta ei hän kuitenkaan mennyt sisälle.
6 Then cometh Simon Peter following him, and went into the sepulchre, and seeth the linen cloths lying there,
Niin Simon Pietari tuli seuraten häntä, ja meni hautaan, ja näki kääriliinat pantuna.
7 And the cloth, that was about his head, not lying with the linen cloths, but wrapped together in a place by itself.
Ja hikiliinan, joka hänen päänsä päällä oli ollut, ei kääriliinan kanssa, vaan erinänsä käärittynä yhteen paikkaan.
8 Then went in also that other disciple, who came first to the sepulchre, and he saw, and believed.
Niin meni myös toinen opetuslapsi sisälle, joka ensin haudalle tullut oli, ja näki sen ja uskoi.
9 For as yet they knew not the scripture, that he must rise again from the dead.
Sillä ei he vielä Raamattua ymmärtäneet, että hän oli nouseva kuolleista.
10 Then the disciples went away again to their own home.
Niin ne opetuslapset menivät taas yhteen.
11 But Mary stood outside of the sepulchre weeping: and as she wept, she stooped down, to look into the sepulchre,
Mutta Maria seisoi ulkona haudan edessa ja itki. Ja kuin hän niin itki, kumarsi hän itsensä hautaan.
12 And seeth two angels in white sitting, the one at the head, and the other at the feet, where the body of Jesus had lain.
Ja näki kaksi enkeliä valkeissa vaatteissa istuvan, yhden pään puolessa ja toisen jalkain puolessa, siinä missä Jesuksen ruumis pantu oli.
13 And they say to her, Woman, why weepest thou? She saith to them, Because they have taken away my Lord, and I know not where they have laid him.
Ne sanoivat hänelle: vaimo, mitäs itket? Hän sanoi heille: he ovat minun Herrani ottaneet pois, ja en tiedä, kuhunka he hänen ovat panneet.
14 And when she had thus said, she turned herself around, and saw Jesus standing, and knew not that it was Jesus.
Ja kuin hän nämät sanonut oli, käänsi hän itsensä taapäin, ja näki Jesuksen seisovan, eikä tietänyt, että se oli Jesus.
15 Jesus saith to her, Woman, why weepest thou? whom seekest thou? She, supposing him to be the gardener, saith to him, Sir, if thou hast borne him away, tell me where thou hast laid him, and I will take him away.
Sanoi Jesus hänelle: vaimo, mitäs itket? ketäs etsit? Mutta hän luuli sen yrttitarhan haltiaksi, ja sanoi hänelle: Herra, jos sinä hänen kannoit pois, niin sano minulle, kuhunkas hänen panit, ja minä tahdon hänen ottaa.
16 Jesus saith to her, Mary. She turned herself, and saith to him, Rabboni; which is to say, Master.
Jesus sanoi hänelle: Maria! niin hän käänsi itsensä ja sanoi hänelle: Rabboni, se on: Mestari.
17 Jesus saith to her, Touch me not; for I have not yet ascended to my Father: but go to my brethren, and say to them, I ascend to my Father, and your Father; and to my God, and your God.
Jesus sanoi hänelle: älä minuun rupee; sillä en minä ole vielä mennyt ylös minun Isäni tykö, vaan mene minun veljeini tykö ja sano heille: minä menen ylös minun Isäni tykö ja teidän Isänne tykö, ja minun Jumalani tykö ja teidän Jumalanne tykö.
18 Mary Magdalene came and told the disciples that she had seen the Lord, and that he had spoken these things to her.
Maria Magdalena tuli ja ilmoitti opetuslapsille, että hän oli nähnyt Herran, ja että hän näitä hänelle sanoi.
19 Then the same day at evening, being the first day of the week, when the doors were shut where the disciples were assembled for fear of the Jews, Jesus came and stood in the midst, and saith to them, Peace be to you.
Kuin siis sen sabbatin päivän ehtoo oli, ja ovet olivat suljetut, jossa opetuslapset kokoontuneet olivat Juudalaisten pelvon tähden, tuli Jesus ja seisoi heidän keskellänsä ja sanoi heille: rauha olkoon teille!
20 And when he had so said, he showed to them his hands and his side. Then were the disciples glad, when they saw the Lord.
Ja kuin hän sen sanonut oli, osoitti hän heille kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset ihastuivat, että he näkivät Herran.
21 Then said Jesus to them again, Peace be to you: as my Father hath sent me, even so I send you.
Ja Jesus taas sanoi heille: rauha olkoon teille! niinkuin Isä minun lähetti, niin minä myös lähetän teidät.
22 And when he had said this, he breathed on them, and saith to them, Receive ye the Holy Spirit:
Ja kuin hän nämät sanonut oli, puhalsi hän heidän päällensä ja sanoi heille: ottakaat Pyhä Henki:
23 Whose sins ye remit, they are remitted to them; and whose sins ye retain, they are retained.
Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, ja joille te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt.
24 But Thomas, one of the twelve, called Didymus, was not with them when Jesus came.
Mutta Toomas, yksi kahdestatoistakymmenestä, joka kaksoiseksi kutsutaan, ei ollut heidän kanssansa, kuin Jesus tuli.
25 The other disciples therefore said to him, We have seen the Lord. But he said to them, Except I shall see in his hands the print of the nails, and put my finger into the print of the nails, and thrust my hand into his side, I will not believe.
Niin muut opetuslapset sanoivat hänelle: me näimme Herran. Mutta hän sanoi heille: ellen minä näe hänen käsissänsä naulan reikää, ja pistä sormeani naulain siaan, ja pistä kättäni hänen kylkeensä, en minä usko.
26 And after eight days again his disciples were inside, and Thomas with them: then came Jesus, the doors being shut, and stood in the midst, and said, Peace be to you.
Ja kahdeksan päivän perästä olivat opetuslapset taas sisällä, ja Toomas heidän kanssansa. Niin Jesus tuli, kuin ovet suljetut olivat, ja seisoi heidän keskellänsä, ja sanoi: rauha olkoon teille!
27 Then saith he to Thomas, Reach here thy finger, and behold my hands; and reach here thy hand, and thrust it into my side: and be not faithless, but believing.
Sitte sanoi hän Toomaalle: pistä sormes tänne, ja katso minun käsiäni, ja ojenna tänne kätes, ja pistä minun kylkeeni, ja älä ole epäuskoinen, vaan uskovainen.
28 And Thomas answered and said to him, My Lord and my God.
Toomas vastasi ja sanoi hänelle: minun Herrani ja minun Jumalani!
29 Jesus saith to him, Thomas, because thou hast seen me, thou hast believed: blessed are they that have not seen, and yet have believed.
Jesus sanoi hänelle: ettäs näit minun, Toomas, niin sinä uskoit: autuaat ovat ne, jotka ei näe, ja kuitenkin uskovat.
30 And many other signs truly did Jesus in the presence of his disciples, which are not written in this book:
Niin teki myös Jesus monta muuta merkkiä opetuslastensa nähden, jotka ei tässä kirjassa ole kirjoitetut.
31 But these are written, that ye may believe that Jesus is the Christ, the Son of God; and that believing ye may have life through his name.
Mutta nämät ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että te saisitte elämän uskon kautta hänen nimeensä.
