Job 27
1 Moreover Job continued his parable, and said,
Ja Job puhui vielä sananlaskunsa ja sanoi:
2 As God liveth, who hath taken away my judgment; and the Almighty, who hath afflicted my soul;
Niin totta kuin Jumala elää, joka minun oikeuteni kieltää, ja Kaikkivaltias, joka minun sieluni murheelliseksi saattaa:
3 All the while my breath is in me, and the spirit of God is in my nostrils;
Niinkauvan kuin minun henkeni on minussa, ja Jumalalta puhallus minun sieraimissani,
4 My lips shall not speak wickedness, nor my tongue utter deceit.
Ei pidä minun huuleni vääryyttä puhuman, ja minun kieleni ei pidä petosta ottaman eteensä.
5 Far be it from me that I should justify you: till I die I will not remove my integrity from me.
Pois se minusta, että minä sanoisin teidät hurskaaksi, siihenasti kuin minun loppuni tulee, en minä luovu jumalisuudestani.
6 My righteousness I hold fast, and will not let it go: my heart shall not reproach me so long as I live.
Minun oikeudestani, jonka minä pidän, en minä luovu. Minun omatuntoni ei kalva minua koko elinaikani.
7 Let my enemy be as the wicked, and he that riseth up against me as the unrighteous.
Mutta minun viholliseni löydetään jumalattomaksi, ja minun vastahakoiseni vääräksi.
8 For what is the hope of the hypocrite, though he hath gained, when God taketh away his soul?
Sillä mikä on ulkokullatun toivo, että hän niin ahne on, koska Jumala ottaa hänen sielunsa pois?
9 Will God hear his cry when trouble cometh upon him?
Luuletkos Jumalan kuulevan hänen huutoansa, kuin hänelle ahdistus tulee?
10 Will he delight himself in the Almighty? will he always call upon God?
Kuinka hänellä taitaa olla ilo Kaikkivaltiaalta? ja rukoilla Jumalaa joka aika?
11 I will teach you by the hand of God: that which is with the Almighty will I not conceal.
Minä opetan teitä Jumalan kädestä, ja mitä Kaikkivaltiaalle kelpaa, en minä salaa.
12 Behold, all ye yourselves have seen it; why then are ye thus altogether vain?
Katso, te olette kaikki taitavinanne; miksi siis te senkaltaisia turhia asioita otatte eteenne?
13 This is the portion of a wicked man with God, and the heritage of oppressors, which they shall receive of the Almighty.
Tämä on Jumalalta jumalattoman palkka, ja tyrannein perimys, jonka he Kaikkivaltiaalta saavat:
14 If his children are multiplied, it is for the sword: and his offspring shall not be satisfied with bread.
Jos hän saa paljon lapsia, niin ne hukataan miekalla, ja hänen sikiänsä ei ravita leivällä.
15 Those that remain of him shall be buried in death: and his widows shall not weep.
Hänen jälkeenjääneensä pitää haudattaman kuolemaan, ja hänen leskensä ei pidä itkemän.
16 Though he should heap up silver as the dust, and prepare raiment as the clay;
Jos hän kokoo rahaa niinkuin tuhkaa, ja valmistaa hänellensä vaatteita niinkuin lokaa,
17 He may prepare it, but the just shall put it on, and the innocent shall divide the silver.
Niin hänen pitää kyllä valmistaman, mutta hurskas pukee ne yllensä, ja viatoin jakaa rahan.
18 He buildeth his house as a moth, and as a booth that the keeper maketh.
Hän rakentaa huoneensa niinkuin toukka, ja niinkuin vartia tekee itsellensä lakan.
19 The rich man shall lie down, but he shall not be gathered: he openeth his eyes, and he is not.
Rikas kuolee, vaan ei koota: koska joku silmänsä avaa, niin ei häntä enää löydetä.
20 Terrors take hold on him as waters, a tempest stealeth him away in the night.
Hänen päällensä lankee pelko niinkuin vesi; rajuilma ottaa varkain hänen yöllä pois.
21 The east wind carrieth him away, and he departeth: and as a storm hurleth him out of his place.
Itätuuli vie hänen pois, että hän hukkuu, ja tuulispää siirtää hänen sialtansa.
22 For God shall cast upon him, and not spare: he would long to flee out of his hand.
Nämät Jumala hänelle lähettää, ja ei säästä häntä: kaikki pitää hänen kädestänsä puuttuman.
23 Men shall clap their hands at him, and shall hiss him out of his place.
Hänen tähtensä pitää käsiä paukutettaman ja vihellettämän, kussa hän on ollut.
