< Acts 10 >

1 There was a certain man in Caesarea called Cornelius, a centurion of the band called the Italian band,
Niin oli Kesareassa mies, nimeltä Kornelius, sadanpäämies, Italian joukosta,
2 A devout man, and one that feared God with all his house, who gave much alms to the people, and prayed to God always.
Jumalinen ja Jumalaa pelkääväinen kaiken huoneensa kanssa, joka jakoi paljon almua kansalle, ja rukoili alati Jumalaa.
3 He saw in a vision evidently about the ninth hour of the day an angel of God coming in to him, and saying to him, Cornelius.
Hän näki julkisesti näyssä, liki yhdeksättä hetkeä päivästä, Jumalan enkelin tulevan tykönsä ja sanovan hänelle: Kornelius!
4 And when he looked on him, he was afraid, and said, What is it, Lord? And he said to him, Thy prayers and thy alms are come up for a memorial before God.
Ja hän katseli hänen päällensä, peljästyi ja sanoi: Herra, mikä on? Hän sanoi hänelle: sinun rukoukses ja almus ovat tulleet muistoon Jumalan edessä.
5 And now send men to Joppa, and call for one Simon, whose surname is Peter:
Ja nyt lähetä miehiä Joppeen, ja anna noutaa Simonin, jota Pietariksi kutsutaan.
6 He lodgeth with one Simon a tanner, whose house is by the sea side: he shall tell thee what thou oughtest to do.
Hän pitää majaa Simon parkkarilla, jonka huone on meren tykönä; hän sanoo sinulle, mitä sinun pitää tekemän.
7 And when the angel who spoke to Cornelius had departed, he called two of his household servants, and a devout soldier of them that waited on him continually;
Ja kuin enkeli, joka Korneliusta puhutteli, meni pois, kutsui hän kaksi palveliaansa ja yhden Jumalaa pelkääväisen sotamiehen niistä, jotka hänen tykönänsä oleskelivat,
8 And when he had declared all these things to them, he sent them to Joppa.
Ja hän jutteli kaikki nämät niille, ja lähetti ne Joppeen.
9 On the next day, as they were going on their journey, and drew near to the city, Peter went up upon the housetop to pray about the sixth hour:
Toisena päivänä, kuin he matkassa olivat ja kaupunkia lähestyivät, meni Pietari ylös katon päälle rukoilemaan, liki kuudetta hetkeä.
10 And he became very hungry, and would have eaten: but while they made ready, he fell into a trance,
Ja kuin hän isosi, tahtoi hän suurustaa. Mutta kuin he hänelle valmistivat, tuli hän horroksiin,
11 And saw heaven opened, and a certain vessel descending to him, as it had been a great sheet knit at the four corners, and let down to the earth:
Ja näki taivaan auki, ja tulevan alas tykönsä yhden astian, niinkuin suuren liinaisen, neljältä kulmalta sidotun, joka laskettiin alas taivaasta maan päälle,
12 In which were all manner of fourfooted beasts of the earth, and wild beasts, and creeping things, and fowls of the air.
Jossa oli kaikkinaisia nelijalkaisia maan eläimiä ja metsillisiä, ja matelevaisia, ja taivaan lintuja.
13 And there came a voice to him, Rise, Peter; kill, and eat.
Ja ääni tuli hänelle: Pietari, nouse, tapa ja syö.
14 But Peter said, Not so, Lord; for I have never eaten any thing that is common or unclean.
Pietari sanoi: en suinkaan, Herra; sillä en ole minä ikänä syönyt mitään yhteistä eli saastaista.
15 And the voice spoke to him again the second time, What God hath cleansed, that call not thou common.
Ja ääni sanoi taas toisen kerran hänelle: mitä Jumala on puhdistanut, älä sitä sinä sano yhteiseksi.
16 This was done three times: and the vessel was received up again into heaven.
Ja se tapahtui kolme kertaa ja astia otettiin jälleen ylös taivaaseen.
17 Now while Peter greatly perplexed in himself what this vision which he had seen should mean, behold, the men who were sent from Cornelius had made enquiry for Simon’s house, and stood before the gate,
Ja kuin Pietari itsellänsä epäili, mikä näky se olis, jonka hän näki, niin katso, miehet, jotka lähetetyt olivat Korneliukselta, kyselivät Simonin huonetta ja seisoivat oven edessä,
18 And called, and asked whether Simon, who was surnamed Peter, lodged there.
Ja kutsuivat yhden ulos ja kysyivät, pitikö Simon, joka liialta nimeltä Pietariksi kutsutaan, siellä majaa.
19 While Peter thought on the vision, the Spirit said to him, Behold, three men seek thee.
Mutta kuin Pietari sitä näkyä ajatteli, sanoi Henki hänelle: katso, kolme miestä etsivät sinua.
20 Arise therefore, and go down, and go with them, doubting nothing: for I have sent them.
Nouse siis, astu alas ja mene ilman epäilemättä heidän kanssansa; sillä minä lähetin heidät.
21 Then Peter went down to the men who were sent to him from Cornelius; and said, Behold, I am he whom ye seek: what is the cause for which ye have come?
Niin Pietari astui alas miesten tykö, jotka hänen tykönsä Korneliukselta lähetetyt olivat, ja sanoi: katso, minä se olen, jota te etsitte; mitä varten te tulleet olette?
22 And they said, Cornelius the centurion, a just man, and one that feareth God, and of good report among all the nation of the Jews, was warned from God by an holy angel to send for thee into his house, and to hear words from thee.
Mutta he sanoivat: sadanpäämies Kornelius, hurskas ja Jumalaa pelkääväinen mies, jolla on todistus kaikelta Juudan kansalta, on pyhältä enkeliltä käskyn saanut, että hänen piti sinun antaman kutsua huoneesensa, sinulta sanoja kuullaksensa,
23 Then he called them in, and lodged them. And on the next day Peter went with them, and certain brethren from Joppa accompanied him.
Niin hän kutsui heitä sisälle, ja otti heidät majaan. Toisena päivänä meni Pietari heidän kanssansa, ja muutamat veljet Jopesta seurasivat myös häntä.
24 And on the next day they entered into Caesarea. And Cornelius waited for them, and had called together his kinsmen and near friends.
Ja toisena päivänä tulivat he Kesareaan; ja Kornelius odotti heitä, ja oli kutsunut kokoon lankonsa ja parhaat ystävänsä.
25 And as Peter was coming in, Cornelius met him, and fell down at his feet, and worshipped him.
Mutta kuin Pietari tuli sisälle, meni Kornelius häntä vastaan, ja lankesi hänen jalkainsa juureen, ja rukoili häntä.
26 But Peter took him up, saying, Stand up; I myself also am a man.
Mutta Pietari nosti häntä ja sanoi: nouse! minäkin olen ihminen.
27 And as he talked with him, he went in, and found many that had come together.
Ja kuin hän oli häntä puhutellut, meni hän sisälle ja löysi monta tulleen kokoon.
28 And he said to them, Ye know that it is an unlawful thing for a man that is a Jew to keep company, or come to one of another nation; but God hath shown me that I should not call any man common or unclean.
Ja hän sanoi heille: te tiedätte, ettei ole ollut luvallinen Juudalaisen olla jonkun muukalaisen tykönä eli hänen tykönsä mennä; mutta minulle osoitti Jumala, etten minä ketään ihmistä yhteisenä eli saastaisena pitäisi.
29 Therefore I came to you willingly, as soon as I was sent for: I ask therefore for what intent ye have sent for me?
Sentähden minä myös epäilemättä tulin, teiltä kutsuttu. Niin minä siis teiltä kysyn: mitä varten te minua kutsuitte?
30 And Cornelius said, Four days ago I was fasting until this hour; and at the ninth hour I prayed in my house, and, behold, a man stood before me in bright clothing,
Ja Kornelius sanoi: minä olen neljä päivää sitten paastonnut tähän hetkeen asti, ja rukoilin huoneessani yhdeksännellä hetkellä, ja katso, mies seisoi kiiltävissä vaatteissa minun edessäni,
31 And said, Cornelius, thy prayer is heard, and thy alms are had in remembrance in the sight of God.
Ja sanoi: Kornelius, rukoukses on kuultu ja almus ovat Jumalan edessä muistetut.
32 Send therefore to Joppa, and call here Simon, whose surname is Peter; he lodgeth in the house of one Simon a tanner by the sea side: who, when he cometh, shall speak to thee.
Niin lähetä Joppeen ja kutsuta Simonin, joka Pietariksi kutsutaan; hän pitää majaa Simon Parkkarin huoneessa, meren tykönä: se puhuttelee sinua, kuin hän tulee.
33 Immediately therefore I sent to thee; and thou hast well done that thou hast come. Now therefore we are all here present before God, to hear all things that are commanded thee from God.
Niin minä lähetin kohta sinun tykös, ja sinä teit hyvin, ettäs tulit. Ja me olemme siis kaikki nyt Jumalan edessä, kuulemassa kaikkia, mitä sinulle on Jumalalta käsketty.
34 Then Peter opened his mouth, and said, In truth I perceive that God is no respecter of persons:
Niin Pietari avasi suunsa ja sanoi: nyt minä todeksi löydän, ettei Jumala katso ihmisen muotoa:
35 But in every nation he that feareth him, and worketh righteousness, is accepted with him.
Vaan kaikissa kansoissa, joka häntä pelkää ja tekee vanhurskautta, se on Jumalalle otollinen.
36 The word which God sent to the children of Israel, preaching peace by Jesus Christ: ( he is Lord of all: )
Sen sanan, jonka Jumala Israelin lapsille lähetti ja julisti rauhan Jesuksen Kristuksen kautta, joka kaikkein Herra on,
37 That word, I say, ye know, which was proclaimed throughout all Judaea, and began from Galilee, after the baptism which John preached;
Te tiedätte sen sanan, joka on tapahtunut ympäri kaiken Juudean, ensin alkain Galileasta, sen kasteen jälkeen, josta Johannes saarnasi:
38 That God anointed Jesus of Nazareth with the Holy Spirit and with power: who went about doing good, and healing all that were oppressed by the devil; for God was with him.
Kuinka Jumala oli voidellut Jesuksen Nasaretista Pyhällä Hengellä ja voimalla, joka vaelsi ympäri, teki hyvää ja paransi kaikki, jotka perkeleeltä vaivattiin; sillä Jumala oli hänen kanssansa.
39 And we are witnesses of all things which he did both in the land of the Jews, and in Jerusalem; whom they slew and hanged on a tree:
Ja me olemme kaikkien niiden todistajat, mitkä hän Juudean maakunnassa ja Jerusalemissa teki, jonka he tappoivat ja ripustivat puuhun:
40 Him God raised the third day, and showed him openly;
Sen Jumala herätti kolmantena päivänä, ja ilmoitti hänen,
41 Not to all the people, but to witnesses chosen before by God, even to us, who ate and drank with him after he rose from the dead.
Ei kaikelle kansalle, vaan meille, jotka Jumala oli ennen todistajiksi valinnut, me jotka söimme ja joimme hänen kanssansa, sittenkuin hän nousi kuolleista.
42 And he commanded us to preach to the people, and to testify that it is he who was ordained by God to be the Judge of the living and the dead.
Ja hän käski meitä kansalle saarnaamaan ja todistamaan, että hän on se, joka Jumalalta on säätty elävien ja kuolleiden tuomariksi.
43 To him give all the prophets witness, that through his name whoever believeth in him shall receive remission of sins.
Hänestä kaikki prophetat todistavat, että jokainen, joka uskoo hänen päällensä, pitää hänen nimensä kautta synnit anteeksi saaman.
44 While Peter was yet speaking these words, the Holy Spirit fell on all them who heard the word.
Kuin Pietari vielä näitä puhui, lankesi Pyhä Henki kaikkein niiden päälle, jotka puheen kuulivat.
45 And they of the circumcision who believed were astonished, as many as came with Peter, because that on the Gentiles also was poured out the gift of the Holy Spirit.
Niin ne uskovaiset ympärileikkauksesta, jotka Pietarin kanssa tulleet olivat, hämmästyivät, että pakanainkin päälle Pyhän Hengen lahja vuodatettiin.
46 For they heard them speak in tongues, and magnify God. Then answered Peter,
Sillä he kuulivat heidän kielillä puhuvan ja Jumalaa ylistävän. Niin vastasi Pietari:
47 Can any man forbid water, that these should not be baptized, who have received the Holy Spirit as well as we?
Taitaako joku kieltää näitä, jotka ovat niin Pyhän Hengen saaneet kuin mekin, vedellä kastamasta?
48 And he commanded them to be baptized in the name of the Lord. Then they requested him to tarry certain days.
Ja hän käski kastaa heitä Herran nimeen. Silloin he rukoilivat häntä siellä muutamia päiviä viipymään.

< Acts 10 >