Psalms 73
1 A psalm of Asaph. Surely God is good to Israel, to those with a pure heart.
Asaphin Psalmi. Totta on Jumala hyvä Israelille, niille, jotka puhtaat sydämestä ovat.
2 But as for me, my feet almost slipped; my feet almost slipped out from under me
Mutta minä olisin pian jaloillani horjunut: minun askeleeni olisivat lähes liukastuneet.
3 because I was envious of the arrogant when I saw the prosperity of the wicked.
Sillä minä närkästyin öykkäreistä, että minä näin jumalattomat menestyvän.
4 For they have no pain until their death, but they are strong and well fed.
Sillä ei he ole missään kuoleman hädässä, vaan heidän voimansa pysyy vahvana.
5 They are free from the burdens of other men; they are not afflicted like other men.
Ei he ole vastoinkäymisessä niinkuin muut ihmiset, ja ei heitä vaivata niinkuin muita ihmisiä.
6 Pride adorns them like a necklace around their neck; violence clothes them like a robe.
Sentähden on heidän ylpeytensä koria, ja heidän väkivaltansa kaunistaa heitä.
7 Out of such blindness comes sin; evil thoughts pass through their hearts.
Heidän silmänsä paisuvat lihavuudesta: he tekevät mitä ainoastansa heille kelpaa.
8 They mock and speak wickedly; in their arrogance they threaten oppression.
Kaikkia he katsovat ylön, ja sitte pahasti puhuvat: he puhuvat ja laittavat ylpiästi.
9 They set their mouth against the heavens, and their tongues march through the earth.
Mitä he puhuvat, sen täytyy olla taivaasta puhuttu: mitä he sanovat, sen täytyy maan päällä kelvata.
10 Therefore his people turn to them and abundant waters are drained out.
Sentähden noudattaa heitä yhteinen kansa, ja kokoontuvat heidän tykönsä niinkuin vedet,
11 They say, “How does God know? Is there knowledge with the Most High?”
Ja sanovat: mitä Jumalan pitäis heitä kysymän? mitä pitäis korkeimman heistä lukua pitämän?
12 Take notice: these people are wicked; they are always carefree, becoming richer and richer.
Katso, ne ovat jumalattomat: he ovat onnelliset maailmassa ja rikastuvat.
13 Surely it is in vain that I have guarded my heart and washed my hands in innocence.
Pitäiskö siis sen turhaan oleman, että minun sydämeni nuhteetoinna elää, ja minä pesen viattomuudessa minun käteni?
14 For all the day long I have been afflicted and disciplined every morning.
Ja minä ruoskitaan joka päivä, ja minun rangaistukseni on joka aamu käsissä?
15 If I had said, “I will say these things,” then I would have betrayed this generation of your children.
Minä olisin lähes niin sanonut kuin hekin; mutta katso, niin minä olisin tuominnut kaikki sinun lapses, jotka ikänänsä olleet ovat.
16 Though I tried to understand these things, it was too difficult for me.
Minä ajattelin sitä tutkia; mutta se oli minulle ylen raskas,
17 Then I went into God's sanctuary and came to understand their fate.
Siihenasti kuin minä menin Jumalan pyhään, ja ymmärsin heidän loppunsa.
18 Surely you put them in slippery places; you bring them down to ruin.
Tosin sinä asetit heitä liukkaalle, ja syöksit heitä pohjaan.
19 How they become a wilderness in a moment! They come to an end and are finished in awful terrors.
Kuinka he niin pian hukkuvat: he hukkuvat ja saavat kauhian lopun.
20 They are like a dream after one wakes up; Lord, when you arise, you will think nothing of those dreams.
Niinkuin uni, koska joku herää, niinpä sinä, Herra teet heidän kuvansa kaupungissa ylönkatsotuksi.
21 For my heart was grieved, and I was deeply wounded.
Vaan kuin se karvasteli minun sydämessäni ja pisti minun munaskuitani,
22 I was ignorant and lacked insight; I was like a senseless animal before you.
Silloin olin minä tyhmä ja en mitään tietänyt: minä olin niinkuin nauta sinun edessäs.
23 Yet I am always with you; you hold my right hand.
Kuitenkin minä pysyn alati sinun tykönäs; sillä sinä pidät minun oikiasta kädestäni.
24 You will guide me with your advice and afterward receive me to glory.
Sinä talutat minua neuvollas, ja korjaat minua viimein kunnialla.
25 Whom have I in heaven but you? There is no one on earth that I desire but you.
Kuin sinä ainoastansa minulla olisit, niin en minä ensinkään sitte taivaasta eli maasta tottelisi.
26 My flesh and my heart grow weak, but God is the strength of my heart forever.
Vaikka vielä minun ruumiini ja sieluni vaipuis, niin sinä, Jumala, kuitenkin olet aina minun sydämeni uskallus ja minun osani.
27 Those who are far from you will perish; you will destroy all those who are unfaithful to you.
Sillä katso, jotka sinusta eriävät, ne hukkuvat: sinä kadotat kaikki, jotka sinua vastaan huorin tekevät.
28 But as for me, all I need to do is to approach God. I have made the Lord Yahweh my refuge. I will declare all your deeds.
Mutta se on minun iloni, että minä itseni Jumalan tykö pidän, ja panen toivoni Herran, Herran päälle, ilmoittamaan kaikkia sinun töitäs.
