Psalms 22
1 For the chief musician; set to “The rhythm of the deer.” A psalm of David. My God, my God, why have you abandoned me? Why are you so far from saving me and far from the words of my anguish?
Davidin Psalmi, edelläveisaajalle, peurasta, jota varhain väijytään. Minun Jumalani, minun Jumalani! miksis minun hylkäsit? minä parun, vaan minun apuni on kaukana.
2 My God, I cry out in the daytime, but you do not answer, and at night I am not silent!
Minun Jumalani! päivällä minä huudan, ja et sinä vastaa, ja en yölläkään vaikene.
3 Yet you are holy; you sit as king with the praises of Israel.
Sinä olet pyhä, joka asut Israelin kiitoksessa.
4 Our ancestors trusted in you; they trusted in you, and you rescued them.
Meidän isämme toivoivat sinuun: ja kuin he toivoivat, niin sinä vapahdit heitä.
5 They cried to you and they were rescued. They trusted in you and were not disappointed.
Sinua he huusivat, ja vapahdettiin: sinuun he turvasivat, ja ei tulleet häpiään.
6 But I am a worm and not a man, a disgrace to humanity and despised by the people.
Mutta minä olen mato ja en ihminen, ihmisten pilkka ja kansan ylönkatse.
7 All those who see me taunt me; they mock me; they shake their heads at me.
Kaikki, jotka minun näkevät, häpäisevät minua: he vääristelevät huuliansa ja päätänsä vääntelevät.
8 They say, “He trusts in Yahweh; let Yahweh rescue him. Let him rescue him, for he delights in him.”
Hän valittaa Herralle, hän vapahtakoon hänen: hän auttakoon häntä, jos hän mielistyy häneen.
9 For you brought me from the womb; you made me trust you when I was on my mother's breasts.
Sillä sinä olet minun vetänyt ulos äitini kohdusta: sinä olit minun turvani, ollessani vielä äitini rinnalla.
10 I have been thrown on you from the womb; you are my God since I was in my mother's womb!
Sinun päälles minä olen heitetty äitini kohdusta: sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta.
11 Do not be far away from me, for trouble is near; there is no one to help.
Älä ole kaukana minusta; sillä ahdistus on läsnä, ja ei ole auttajaa,
12 Many bulls surround me; strong bulls of Bashan surround me.
Suuret mullit ovat minun piirittäneet, lihavat härjät kiertäneet minun ympäri.
13 They open their mouths wide against me like a roaring lion ripping its victim.
Kitansa avasivat he minua vastaan, niinkuin raateleva ja kiljuva jalopeura.
14 I am being poured out like water, and all my bones are dislocated. My heart is like wax; it melts away within my inner parts.
Minä olen kaadettu ulos niinkuin vesi, ja luuni ovat kaikki hajoitetut: minun sydämeni on niinkuin salattu vedenvaha ruumiissani.
15 My strength has dried up like a piece of pottery; my tongue sticks to the roof of my mouth. You have laid me in the dust of death.
Minun voimani on kuivettunut niinkuin kruusin muru, ja minun kieleni tarttuu suuni lakeen; ja sinä panet minun kuoleman tomuun.
16 For dogs have surrounded me; a company of evildoers has encircled me; they have pierced my hands and my feet.
Sillä koirat ovat minun piirittäneet: julmain parvi saartain lävistänyt kuin jalopeura käteni ja jalkani.
17 I can count all my bones. They look and stare at me.
Minä lukisin kaikki minun luuni; mutta he katselivat ja näkivät ihastuksensa minusta.
18 They divide my garments among themselves, they cast lots for my clothes.
He jakavat itsellensä minun vaatteeni ja heittävät hameestani arpaa.
19 Do not be far away, Yahweh; please hurry to help me, my strength!
Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana! minun väkevyyteni, riennä avukseni!
20 Rescue my soul from the sword, my only life from the claws of wild dogs.
Pelasta minun sieluni miekasta, ja ainokaiseni koirilta.
21 Save me from the lion's mouth; rescue me from the horns of the wild oxen.
Vapahda minua jalopeuran suusta, ja päästä minua yksisarvillisista.
22 I will declare your name to my brothers; in the midst of the assembly I will praise you.
Minä saarnaan sinun nimeäs veljilleni: minä ylistän sinua seurakunnassa.
23 You who fear Yahweh, praise him! All you descendants of Jacob, honor him! Stand in awe of him, all you descendants of Israel!
Ylistäkäät Herraa te, jotka häntä pelkäätte: koko Jakobin siemen kunnioittakoon häntä, ja kavahtakoon häntä kaikki Israelin siemen!
24 For he has not despised or abhorred the suffering of the afflicted one; Yahweh has not hidden his face from him; when the afflicted one cried to him, he heard.
Sillä ei hän hyljännyt eikä katsonut ylön köyhän raadollisuutta, eikä kääntänyt kasvojansa hänestä pois; vaan kuin se häntä huusi, kuuli hän sitä.
25 My praise will be because of you in the great assembly; I will fulfill my vows before those who fear him.
Sinua minä ylistän suuressa seurakunnassa: minä maksan lupaukseni heidän edessänsä, jotka häntä pelkäävät.
26 The oppressed will eat and be satisfied; those who seek Yahweh will praise him. May your hearts live forever.
Raadolliset syövät ja ravitaan, ja jotka Herraa etsivät, pitää häntä ylistämän: teidän sydämenne pitää elämän ijankaikkisesti.
27 All the peoples of the earth will remember and turn to Yahweh; all the families of the nations will bow down before you.
Kaikki maailman ääret muistakaan ja kääntykään Herran tykö, ja kumartakaan sinun edessäs kaikki pakanain sukukunnat.
28 For the kingdom is Yahweh's; he is the ruler over the nations.
Sillä Herralta on valtakunta, ja hän vallitsee pakanoita.
29 All the prosperous people of the earth will feast and will worship; all those who are descending into the dust will bow before him, those who cannot preserve their own lives.
Kaikki lihavat maan päällä pitää syömän ja kumartaman, hänen edessänsä polviansa notkistaman kaikki, jotka tomussa makaavat ja jotka surussansa elävät.
30 A generation to come will serve him; they will tell the next generation of the Lord.
Hänen pitää saaman siemenen, joka häntä palvelee: Herrasta pitää ilmoitettaman lasten lapsiin.
31 They will come and tell of his righteousness; they will tell to a people not yet born what he has done!
He tulevat ja hänen vanhurskauttansa saarnaavat syntyvälle kansalle, että hän sen tekee.
