< Psalms 129 >
1 A song of ascents. “Often since my youth they have attacked me,” let Israel say.
Matkalaulu. He ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti-näin sanokoon Israel-
2 “Often since my youth they have attacked me, yet they have not defeated me.
he ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti, mutta eivät he ole päässeet minusta voitolle.
3 The plowers plowed on my back; they made their furrows long.
Kyntäjät ovat minun selkääni kyntäneet ja vetäneet pitkät vaot.
4 Yahweh is righteous; he has cut the ropes of the wicked.”
Mutta Herra on vanhurskas, hän on katkonut jumalattomain köydet.
5 May they all be put to shame and turned back, those who hate Zion.
Joutukoot häpeään ja kääntykööt takaisin kaikki Siionin vihamiehet.
6 May they be like the grass on the housetops that withers before it grows up,
Olkoot he niinkuin ruoho katoilla, joka kuivuu ennen korrelle puhkeamistaan,
7 that cannot fill the reaper's hand or the chest of the one who binds bundles of grain together.
josta ei leikkaaja täytä kättänsä eikä lyhteen sitoja syliänsä.
8 May those who pass by not say, “May the blessing of Yahweh be on you; we bless you in the name of Yahweh.”
Älköötkä sanoko ohitsekulkijat: "Herran siunaus tulkoon teille. Me siunaamme teitä Herran nimeen."