< Matthew 27 >

1 Now when morning came, all the chief priests and elders of the people plotted against Jesus to put him to death.
Mutta kuin aamu tuli, pitivät kaikki pappein päämiehet ja kansan vanhimmat neuvoa Jesusta vastaan, häntä kuolettaaksensa,
2 They bound him, led him away, and delivered him to Pilate the governor.
Ja sitoivat hänen, menivät pois ja ylönantoivat hänen maaherralle Pontius Pilatukselle.
3 Then when Judas, who had betrayed him, saw that Jesus had been condemned, he repented and returned the thirty pieces of silver to the chief priests and elders,
Kuin Juudas, joka hänen petti, näki hänen kuolemaan tuomituksi, katui hän, ja toi jälleen ne kolmekymmentä hopiapenninkiä pappein päämiehille ja vanhimmille,
4 and said, “I have sinned by betraying innocent blood.” But they said, “What is that to us? See to that yourself.”
Sanoen: minä pahasti tein, että minä petin viattoman veren. Mutta he sanoivat: mitä meidän siihen tulee? katso itsiäs.
5 Then he threw down the pieces of silver in the temple, and departed, and went out and hanged himself.
Ja hän heitti hopiapenningit templiin, läksi sieltä, meni pois ja hirtti itsensä.
6 The chief priests took the pieces of silver and said, “It is not lawful to put this into the treasury, because it is the price of blood.”
Mutta pappein päämiehet ottivat hopiapenningit ja sanoivat: ei näitä sovi panna uhriarkkuun; sillä se on veren hinta.
7 They discussed the matter together and with the money bought the potter's field in which to bury strangers.
Niin he pitivät neuvoa, ja ostivat niillä savenvalajan pellon, vierasten hautaamiseksi.
8 For this reason that field has been called, “The Field of Blood” to this day.
Sentähden se pelto on kutsuttu tähän päivään asti veripelloksi.
9 Then that which had been spoken by Jeremiah the prophet was fulfilled, saying, “They took the thirty pieces of silver, the price set on him by the people of Israel,
Silloin täytettiin se mikä sanottu oli Jeremias prophetalta, joka sanoo: ja he ottivat kolmekymmentä hopiapenninkiä, sen arvatun hinnan, jonka he arvasivat Israelin lapsilta,
10 and they gave it for the potter's field, as the Lord had directed me.”
Ja antoivat ne savenvalajan pellosta, niinkuin Herra on minun käskenyt.
11 Now Jesus stood before the governor, and the governor asked him, “Are you the King of the Jews?” Jesus answered him, “You say so.”
Mutta Jesus seisoi maaherran edessä. Niin maaherra kysyi häneltä, sanoen: oletkos sinä Juudalaisten kuningas? Jesus sanoi hänelle: sinäpä sen sanot.
12 But when he was accused by the chief priests and elders, he answered nothing.
Ja kuin hänen päällensä kannettiin pappein päämiehiltä ja vanhimmilta, ei hän mitään vastannut.
13 Then Pilate said to him, “Do you not hear all the charges against you?”
Silloin sanoi Pilatus hänelle: etkös kuule, kuinka paljon he sinua vastaan todistavat?
14 But he did not answer even one word, so that the governor was greatly amazed.
Ja ei hän vastannut häntä yhtäkään sanaa, niin että maaherra suuresti ihmetteli.
15 Now at the feast it was the custom of the governor to release one prisoner chosen by the crowd.
Mutta juhlana oli maaherra tottunut päästämään kansalle jonkun vangin irralle, jonka he tahtoivat.
16 At that time they had a notorious prisoner named Barabbas.
Niin oli heillä silloin yksi kuuluisa vanki sidottuna, joka kutsuttiin Barabbas.
17 So when they were gathered together, Pilate said to them, “Who do you want me to release for you? Barabbas, or Jesus who is called Christ?”
Kuin he siis koossa olivat, sanoi Pilatus heille: kumman te tahdotte, että minä päästän teille? Barabbaan, taikka Jesuksen, joka kutsutaan Kristus?
18 He knew that they had handed Jesus over to him because of envy.
Sillä hän tiesi, että he hänen kateuden tähden olivat antaneet ylön.
19 While he was sitting on the judgment seat, his wife sent word to him and said, “Have nothing to do with that innocent man. For I have suffered much today because of a dream I had about him.”
Mutta kuin hän tuomio-istuimelle istui, lähetti hänen emäntänsä hänen tykönsä, sanoen: älä sinä mitään tee sille vanhurskaalle; sillä minä olen paljon kärsinyt tänäpänä unessani hänen tähtensä.
20 Now the chief priests and the elders persuaded the crowd to ask for Barabbas, and have Jesus killed.
Mutta pappein päämiehet ja vanhimmat yllyttivät kansaa anomaan Barabbasta, mutta Jesusta hukkaamaan.
21 The governor asked them, “Which of the two do you want me to release to you?” They said, “Barabbas.”
Niin vastasi maaherra ja sanoi heille: kumman näistä kahdesta te tahdotte, että minä päästän teille? mutta he sanoivat: Barabbaan.
22 Pilate said to them, “What should I do with Jesus who is called Christ?” They all answered, “Crucify him.”
Pilatus sanoi heille: mitä siis minun pitää tekemän Jesukselle, joka kutsutaan Kristus? Sanoivat he kaikki hänelle: ristiinnaulittakaan.
23 Then he said, “Why, what crime has he done?” But they cried out even louder, “Crucify him.”
Niin sanoi maaherra: mitä hän pahaa teki? Mutta he huusivat sitä enemmin ja sanoivat: ristiinnaulittakaan.
24 So when Pilate saw that he could not do anything, but instead a riot was starting, he took water, washed his hands in front of the crowd, and said, “I am innocent of the blood of this innocent man. See to it yourselves.”
Kuin Pilatus näki, ettei hän mitään auttaa taitanut, mutta enempi pauhina tuli, otti hän vettä ja pesi kätensä kansan edessä, sanoen: viatoin olen minä tämän vanhurskaan vereen: katsokaat itsiänne.
25 All the people said, “May his blood be on us and our children.”
Ja kaikki kansa vastasi ja sanoi: hänen verensä tulkaan meidän päällemme ja lastemme päälle.
26 Then he released Barabbas to them, but he scourged Jesus and handed him over to be crucified.
Silloin päästi hän heille Barabbaan; mutta Jesuksen, kuin hän hänen ruoskinut oli, antoi hän ylön ristiinnaulittaa.
27 Then the soldiers of the governor took Jesus into the government headquarters and gathered the whole company of soldiers.
Silloin maaherran huovit veivät Jesuksen raastupaan, ja kokosivat hänen tykönsä kaiken joukon.
28 They stripped him and put a scarlet robe on him.
Ja kuin he olivat hänen riisuneet, puettivat he hänen purpuraiseen kaapuun,
29 They made a crown of thorns and put it on his head, and placed a staff in his right hand. They knelt down before him and mocked him, saying, “Hail, King of the Jews!”
Ja tekivät orjantappuroista kruunun ja panivat hänen päähänsä ja ruovon hänen oikiaan käteensä, ja kumarsivat polviansa hänen edessänsä, pilkkasivat häntä ja sanoivat: terve, Juudalaisten kuningas!
30 They spat on him, and they took the staff and struck him on the head again and again.
Ja kuin he olivat sylkeneet hänen päällensä, ottivat he ruovon ja löivät häntä päähän.
31 When they had mocked him, they took the robe off him and put his own garments on him, and led him away to crucify him.
Ja sittekuin he olivat häntä pilkanneet, riisuivat he häneltä kaapun, ja puettivat hänen omiin vaatteisiinsa, ja veivät hänen ristiinnaulittaa.
32 As they came out, they found a man from Cyrene named Simon, whom they forced to go with them so that he might carry his cross.
Mutta kuin he menivät ulos, löysivät he yhden miehen Kyrenistä, nimeltä Simon: sen he vaativat hänen ristiänsä kantamaan.
33 They came to a place called Golgotha, which means “The Place of a Skull.”
Ja tulivat siihen paikkaan, joka kutsutaan Golgata, se on: pääkallon paikka.
34 They gave him wine to drink mixed with gall. But when he tasted it, he would not drink.
He antoivat hänelle etikkaa juoda sapella sekoitettua; ja kuin hän maisti, niin ei hän tahtonut juoda.
35 When they had crucified him, they divided up his garments by casting lots,
Mutta sitte kuin he olivat hänen ristiinnaulinneet, jakoivat he hänen vaatteensa ja heittivät arpaa, että täytettäisiin, mitä sanottu oli prophetan kautta; he ovat minun vaatteeni jakaneet, ja minun vaatteistani ovat he heittäneet arpaa.
36 and they sat and kept guard over him.
Ja istuen he vartioitsivat häntä siinä.
37 Above his head they put the charge against him, which read “This is Jesus, the king of the Jews.”
Ja he panivat hänen päänsä päälle hänen syynsä kirjoitetun: TÄMÄ ON JESUS, JUUDALAISTEN KUNINGAS.
38 Two robbers were crucified with him, one on the right of him and one on the left.
Silloin ristiinnaulittiin kaksi ryöväriä hänen kanssansa, yksi oikialle puolelle ja toinen vasemmalle.
39 Those who passed by insulted him, shaking their heads
Mutta ohitsekäyväiset pilkkasivat häntä, vääntelivät päätänsä,
40 and saying, “You who were going to destroy the temple and rebuild it in three days, save yourself! If you are the Son of God, come down from the cross!”
Ja sanoivat: sinä joka maahan jaotat Jumalan templin ja kolmena päivänä sen rakennat, auta itsiäs: jos olet Jumalan Poika, niin astu alas rististä.
41 In the same way the chief priests were mocking him, along with the scribes and elders, and said,
Niin myös pappein päämiehet, kirjanoppineitten ja vanhimmitten kanssa, pilkkasivat häntä ja sanoivat:
42 “He saved others, but he cannot save himself. He is the King of Israel. Let him come down off the cross, and then we will believe in him.
Muita hän on auttanut, itsiänsä ei hän voi auttaa. Jos hän on Israelin kuningas, niin astukaan nyt alas rististä, niin me uskomme hänen.
43 He trusts in God, let God rescue him now, if God consents to release him. For he even said, 'I am the Son of God.'”
Hän turvasi Jumalaan: päästäköön nyt hänen, jos hän mielistyy häneen. Sillä hän sanoi: Jumalan Poika minä olen.
44 In the same way the robbers who were crucified with him also spoke insults to him.
Sitä myös ryövärit hänelle soimasivat, jotka olivat ristiinnaulitut hänen kanssansa.
45 Now from the sixth hour darkness came over the whole land until the ninth hour.
Mutta kuudennesta hetkestä hamaan yhdeksänteen asti oli pimiä kaikessa maassa.
46 About the ninth hour, Jesus cried with a loud voice and said, “Eli, Eli, lama sabachthani?” which means, “My God, my God, why have you forsaken me?”
Ja liki yhdeksättä hetkeä huusi Jesus suurella äänellä, sanoen: Eli, Eli, lamma sabaktani? se on: minun Jumalani, minun Jumalani, miksis minun ylenannoit?
47 When some of those who were standing there heard it, they said, “He is calling for Elijah.”
Mutta muutamat niistä, jotka siinä seisoivat, kuin he sen kuulivat, sanoivat: Eliasta hän huutaa.
48 Immediately one of them ran and took a sponge, filled it with sour wine, put it on a reed staff, and gave it to him to drink.
Ja kohta juoksi yksi heistä ja otti sienen, ja täytti sen etikalla, pani sen ruovon päähän, ja antoi hänen juoda.
49 The rest of them said, “Leave him alone. Let us see whether Elijah comes to save him.”
Mutta muut sanoivat: pidäs, katsokaamme, jos Elias tulee häntä päästämään.
50 Then Jesus cried out again with a loud voice and gave up his spirit.
Niin Jesus taas huusi suurella äänellä, ja antoi henkensä.
51 Behold, the curtain of the temple was split in two from the top to the bottom, and the earth shook, and the rocks split apart.
Ja katso, templin esivaate repesi kahtia ylhäältä hamaan alas, ja maa järisi, ja kalliot halkesivat,
52 The tombs were opened, and the bodies of the saints who had fallen asleep were raised.
Ja haudat aukenivat, ja monta pyhäin ruumista, jotka maanneet olivat, nousi ylös,
53 They came out of the tombs after his resurrection, entered the holy city, and appeared to many.
Ja läksivät ulos haudoista, hänen ylösnousemisensa jälkeen, tulivat pyhään kaupunkiin, ja ilmestyivät monelle.
54 Now when the centurion and those who were watching Jesus saw the earthquake and the things that had happened, they became very afraid and said, “Truly this was the Son of God.”
Mutta kuin sadanpäämies ja ne, jotka hänen kanssansa olivat vartioitsemassa Jesusta, näkivät maan järinän ja ne, mitkä tapahtuivat, pelkäsivät he suuresti ja sanoivat: totisesti oli tämä Jumalan Poika.
55 Many women who had followed Jesus from Galilee to care for him were there looking on from a distance.
Mutta siellä oli paljo vaimoja taampana katselemassa, jotka Jesusta olivat seuranneet Galileasta, palvellen häntä,
56 Among them were Mary Magdalene, Mary the mother of James and Joseph, and the mother of the sons of Zebedee.
Joiden seassa oli Maria Magdalena, ja Maria Jakobin ja Joseen äiti, ja Zebedeuksen poikain äiti.
57 When it was evening, there came a rich man from Arimathea, named Joseph, who was also a disciple of Jesus.
Mutta kuin ehtoo tuli, tuli yksi rikas mies Arimatiasta, jonka nimi oli Joseph, joka myös itse oli Jesuksen opetuslapsi.
58 He approached Pilate and asked for the body of Jesus. Then Pilate ordered it to be given to him.
Tämä meni Pilatuksen tykö ja pyysi Jesuksen ruumista. Silloin Pilatus käski annettaa ruumiin.
59 Joseph took the body, wrapped it in a clean linen cloth,
Ja kuin Joseph oli ruumiin ottanut, kääri hän sen puhtaasen liinaan,
60 and laid it in his own new tomb that he had cut into the rock. Then he rolled a large stone against the door of the tomb and went away.
Ja pani omaan uuteen hautaansa, jonka hän oli hakannut kallioon, ja vieritti suuren kiven haudan ovelle, ja meni pois.
61 Mary Magdalene and the other Mary were there, sitting opposite the tomb.
Silloin olivat siellä Maria Magdalena ja toinen Maria, ja istuivat haudan kohdalla.
62 The next day, which was the day after the Preparation, the chief priests and the Pharisees were gathered together with Pilate.
Mutta toisena päivänä valmistuksen päivästä kokoontuivat pappein päämiehet ja Pharisealaiset Pilatuksen tykö,
63 They said, “Sir, we remember that when that deceiver was alive, he said, 'After three days will I rise again.'
Sanoen: herra, me muistamme sen vietteliän sanoneen eläissänsä: kolmen päivän perästä minä nousen.
64 Therefore command that the tomb be made secure until the third day, otherwise his disciples may come and steal him and say to the people, 'He has risen from the dead,' and the last deception will be worse than the first.”
Käske siis varjeltaa hautaa kolmanteen päivään asti, ettei hänen opetuslapsensa tulisi yöllä ja varastaisi häntä, ja sanoisi kansalle: hän nousi kuolleista: ja niin jälkimäinen villitys tulee pahemmaksi kuin ensimäinen.
65 Pilate said to them, “Take a guard. Go and make it as secure as you can.”
Pilatus sanoi heille: teillä on vartiat: menkäät, vartioitkaat niinkuin te tiedätte.
66 So they went and made the tomb secure, sealing the stone and placing the guard.
Mutta he menivät pois, ja vahvistivat haudan vartiain kanssa, ja lukitsivat kiven sinetillänsä.

< Matthew 27 >