Judges 2
1 The angel of Yahweh went up from Gilgal to Bokim, and said, “I brought you up from Egypt, and have brought you to the land I swore to give to your fathers. I said, 'I will never break my covenant with you.
Ja Herran enkeli tuli Gilgalista ylös Bookimiin. Ja hän sanoi: "Minä johdatin teidät Egyptistä ja toin teidät maahan, jonka minä valalla vannoen olin luvannut teidän isillenne, ja sanoin: 'Minä en riko liittoani teidän kanssanne ikinä.
2 You must make no covenant with those who live in this land. You must tear down their altars.' But you have not listened to my voice. What is this that you have done?
Te taas älkää tehkö liittoa tämän maan asukasten kanssa, vaan kukistakaa heidän alttarinsa.' Mutta te ette ole kuulleet minun ääntäni. Mitä olettekaan tehneet!
3 So now I say, 'I will not drive the Canaanites out before you, but they will become thorns in your sides, and their gods will become a trap for you.'”
Niinpä minä nyt sanon teille: Minä en karkoita heitä teidän tieltänne, vaan heistä tulee teille ahdistajat, ja heidän jumalansa tulevat teille ansaksi."
4 When the angel of Yahweh spoke these words to all the people of Israel, the people shouted and wept.
Ja kun Herran enkeli oli puhunut nämä sanat kaikille israelilaisille, korotti kansa äänensä ja itki.
5 They called that place Bokim. There they offered sacrifices to Yahweh.
Ja he antoivat sille paikalle nimen Bookim; ja he uhrasivat siinä Herralle.
6 Now when Joshua had sent the people on their way, the people of Israel each went to the place assigned, to take ownership of their land.
Kun Joosua oli päästänyt kansan menemään, menivät israelilaiset kukin perintöosallensa, ottaakseen maan omaksensa.
7 The people served Yahweh during the lifetime of Joshua and of the elders who outlived him, those who had seen all of Yahweh's great deeds he had done for Israel.
Ja kansa palveli Herraa Joosuan koko elinajan ja niiden vanhinten koko elinajan, jotka elivät vielä kauan Joosuan jälkeen ja jotka olivat nähneet kaikki ne suuret teot, jotka Herra oli Israelille tehnyt.
8 Joshua son of Nun the servant of Yahweh, died at the age of 110 years old.
Mutta Herran palvelija Joosua, Nuunin poika, kuoli sadan kymmenen vuoden vanhana.
9 They buried him within the border of the land he was assigned in Timnath Heres, in the hill country of Ephraim, north of Mount Gaash.
Ja he hautasivat hänet hänen perintöosansa alueelle Timnat-Herekseen, Efraimin vuoristoon, pohjoispuolelle Gaas-vuorta.
10 All that generation was also gathered to their fathers. Another generation grew up after them who did not know Yahweh or what he had done for Israel.
Ja kun koko sekin sukupolvi oli tullut kootuksi isiensä tykö, nousi heidän jälkeensä toinen sukupolvi, joka ei tuntenut Herraa eikä niitä tekoja, jotka hän oli Israelille tehnyt.
11 The people of Israel did what was evil in the sight of Yahweh and they served the Baals.
Niin israelilaiset tekivät sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä, ja palvelivat baaleja
12 They broke away from Yahweh, the God of their fathers, who had brought them out of the land of Egypt. They went after other gods, the very gods of the peoples who were around them, and they bowed down to them. They provoked Yahweh to anger because
ja hylkäsivät Herran, isiensä Jumalan, joka oli vienyt heidät pois Egyptin maasta, ja lähtivät kulkemaan muiden jumalien jäljessä, niiden kansojen jumalien, jotka asuivat heidän ympärillänsä, kumarsivat niitä ja vihoittivat Herran.
13 they broke away from Yahweh and worshiped Baal and the Ashtoreths.
Mutta kun he hylkäsivät Herran ja palvelivat baalia ja astarteja,
14 The anger of Yahweh burned against Israel, and he gave them to the raiders who stole their possessions from them. He sold them as slaves who were held by the strength of their enemies around them, so they could no longer defend themselves against their enemies.
niin Herran viha syttyi Israelia kohtaan, ja hän antoi heidät ryöstäjien käsiin, jotka ryöstivät heitä, ja myi heidät heidän ympärillään asuvien vihollisten käsiin, niin etteivät he enää voineet kestää vihollistensa edessä.
15 Wherever Israel went out to fight, Yahweh's hand was against them to defeat them, just as he had sworn to them and they were in terrible distress.
Mihin ikinä he lähtivätkin, oli Herran käsi heitä vastaan, tuottaen onnettomuutta, niinkuin Herra oli puhunut ja niinkuin Herra oli heille vannonut; ja niin he joutuivat suureen ahdinkoon.
16 Then Yahweh raised up judges, who saved them out of the hand of those who were stealing their possessions.
Silloin Herra herätti tuomareita, jotka pelastivat heidät heidän ryöstäjäinsä käsistä.
17 Yet they would not listen to their judges. They were unfaithful to Yahweh and gave themselves like prostitutes to other gods and worshiped them. They soon turned aside from the way their fathers had lived—those who had obeyed the commandments of Yahweh—but they themselves did not do so.
Mutta he eivät totelleet tuomareitansakaan, vaan kulkivat haureudessa muiden jumalien jäljessä ja kumarsivat niitä. Pian he poikkesivat siltä tieltä, jota heidän isänsä, Herran käskyjä totellen, olivat kulkeneet; he eivät tehneet niin.
18 When Yahweh raised up judges for them, Yahweh helped the judges and rescued them from the hand of their enemies all the days the judge lived. Yahweh had pity on them as they groaned because of those who oppressed them and afflicted them.
Kun siis Herra herätti heille tuomareita, niin Herra oli tuomarin kanssa ja pelasti heidät heidän vihollistensa käsistä niin kauaksi aikaa, kuin tuomari eli; sillä Herran tuli sääli, kun he voihkivat sortajainsa ja vaivaajainsa käsissä.
19 But when the judge died, they would turn away and do things that were even more corrupt than their fathers had done. They would go after other gods to serve them and worship them. They refused to give up any of their evil practices or their stubborn ways.
Mutta kun tuomari kuoli, vaelsivat he jälleen kelvottomasti, vielä pahemmin kuin heidän isänsä, kulkien muiden jumalien jäljessä, palvellen ja kumartaen niitä. He eivät lakanneet teoistansa eivätkä paatuneesta vaelluksestansa.
20 The anger of Yahweh burned against Israel; he said, “Because this nation has broken the terms of my covenant that I had set in place for their fathers—because they have not listened to my voice—
Niin Herran viha syttyi Israelia kohtaan, ja hän sanoi: "Koska tämä kansa on rikkonut minun liittoni, jonka minä sääsin heidän isillensä, eivätkä he ole kuulleet minun ääntäni,
21 I will not, from now on, drive out from before them any of the nations that Joshua left when he died.
niin en minäkään enää karkoita heidän tieltänsä ainoatakaan niistä kansoista, jotka Joosua kuollessaan jätti jäljelle.
22 I will do this so that I may test Israel, whether or not they will keep the way of Yahweh and walk in it, as their fathers kept it.”
Minä tahdon näin heidän kauttansa koetella Israelia, noudattavatko he Herran tietä ja vaeltavatko sitä, niinkuin heidän isänsä tekivät, vai eivätkö."
23 That is why Yahweh left those nations and did not drive them out quickly and give them into the hand of Joshua.
Niin Herra jätti nämä kansat paikoilleen, karkoittamatta niitä heti kohta; hän ei antanut niitä Joosuan käsiin.
