< Joshua 17 >
1 This was the assignment of land for the tribe of Manasseh (who was the firstborn of Joseph)—that is, for Makir, who was Manasseh's firstborn and who himself was the father of Gilead. Makir's descendants were assigned the land of Gilead and Bashan, because Makir had been a man of war.
Ja arpa lankesi Manassen sukukunnalle, sillä hän oli Josephin esikoinen, ja se lankesi Makirille Manassen esikoiselle, Gileadin isälle; sillä hän oli jalo sotamies, sentähden sai hän Gileadin ja Basanin.
2 Land was assigned to the rest of the tribe of Manasseh, given to their clans—Abiezer, Helek, Asriel, Shechem, Hepher, and Shemida. These were the male descendants of Manasseh son of Joseph, presented by their clans.
Muille Manassen lapsille myös lankesi arpa heidän sukukuntainsa jälkeen: Abieserin lapsille, Helekin lapsille, Asrielin lapsille, Sekemin lapsille, Hepherin lapsille ja Semidan lapsille. Nämät ovat Manassen Josephin pojan lapset, jotka olivat miehenpuolet heidän suvuissansa.
3 Now Zelophehad son of Hepher son of Gilead son of Makir son of Manasseh had no sons, but only daughters. The names of his daughters were Mahlah, Noah, Hoglah, Milkah, and Tirzah.
Mutta Zelophkadilla Hepherin pojalla, Gileadin pojan, Makirin pojan, Manassen pojan, ei ollut yhtään poikaa, vaan tyttäriä; ja nämät ovat hänen tytärtensä nimet: Makla ja Noa, Hogla, Milka ja Tirtsa.
4 They approached Eleazar the priest, Joshua son of Nun, and the leaders, and they said, “Yahweh commanded Moses to give to us an inheritance along with our brothers.” So, following the commandment of Yahweh, he gave those women an inheritance among the brothers of their father.
Ja he menivät papin Eleatsarin ja Josuan Nunin pojan ja ylimmäisten tykö, ja sanoivat: Herra käski Moseksen antaa meille perinnön meidän veljeimme sekaan; ja hän antoi myös heille perinnön heidän isänsä veljein sekaan, Herran käskyn jälkeen.
5 Ten parcels of land were assigned to Manasseh in Gilead and Bashan, which is on the other side of the Jordan,
Mutta Manasselle tuli kymmenen osaa, paitsi Gileadin ja Basanin maata, jotka ovat tuolla puolella Jordania;
6 because the daughters of Manasseh received an inheritance along with his sons. The land of Gilead was assigned to the rest of the tribe of Manasseh.
Sillä Manassen tyttäret saivat perinnön hänen poikainsa seassa; ja Gileadin maa oli annettu muille Manassen pojille.
7 The territory of Manasseh reached from Asher to Mikmethath, which is east of Shechem. Then the border went southward to those living near the spring of Tappuah.
Ja Manassen raja oli Asserista Mihmetatiin asti, joka on Sikemin edessä, ja menee ulos oikian käden puoleen niihin asti, kuin asuivat EnTapuassa.
8 (The land of Tappuah belonged to Manasseh, but the town of Tappuah on the border of Manasseh belonged to the tribe of Ephraim.)
Tapuan maa tuli Manasselle, mutta Tapua Manassen rajalla Ephraimin lapsille.
9 The border went down to the brook of Kanah. These cities south of the brook among the towns of Manasseh belonged to Ephraim. The border of Manasseh was on the north side of the brook, and it ended at the sea.
Sitte tulee se alas NahalKanaan asti etelään päin velikaupungeita, jotka Ephraimin omat ovat, Manassen kaupunkien seassa. Mutta pohjan puolesta ovat Manassen rajat ojaan asti, ja niiden ääret ovat meren tykönä,
10 The land to the south belonged to Ephraim, and the land to the north was Manasseh's; the sea was the border. On the north side Asher can be reached, and to the east, Issachar.
Sillä Ephraimin maa on etelän puolella ja Manassen pohjan puolella, niin että meri on heidän rajansa, ja ulottuu Asseriin saakka pohjan puolesta, ja Isaskariin asti idän puolesta.
11 Also in Issachar and in Asher, Manasseh possessed Beth Shan and its villages, Ibleam and its villages, the inhabitants of Dor and its villages, the inhabitants of Endor and its villages, the inhabitants of Taanach and its villages, and the inhabitants of Megiddo and its villages (and the third city is Napheth).
Niin oli Manassella Isaskarin ja Asserin seassa BetSean ja hänen tyttärensä, Jiblaam ja hänen tyttärensä, ja Dorin asuvaiset tyttärinensä, ja EnDorin asuvaiset tyttärinensä, ja Taanan asuvaiset tyttärinensä, Megiddon asuvaiset tyttärinensä, ja kolmas osa Naphetista.
12 Yet the tribe of Manasseh could not take possession of those cities, for the Canaanites continued to live in this land.
Ja Manassen lapset ei voineet ajaa niiden kaupunkien asuvaisia ulos, vaan Kanaanealaiset rupesivat asumaan siinä maassa.
13 When the people of Israel grew strong, they put the Canaanites to forced labor, but did not completely drive them out.
Mutta kuin Israelin lapset vahvistuivat, tekivät he Kanaanealaiset verollisiksi, ja ei ajaneet heitä ollenkaan pois.
14 Then the descendants of Joseph said to Joshua, saying, “Why have you given us only one assignment of land and one portion for an inheritance, since we are a people great in number, and all along Yahweh has blessed us?”
Silloin puhuivat Josephin lapset Josualle ja sanoivat: miksi et minulle enempää antanut, kuin yhden arvan ja osan, perinnöksi, ja minä olen kuitenkin suuri kansa, niinkuin Herra on minun tähän asti siunannut?
15 Joshua said to them, “If you are a people great in number, go up by yourselves to the forest and there clear the ground for yourselves in the land of the Perizzites and of the Rephaim. Do this, since the hill country of Ephraim is too small for you.”
Niin Josua sanoi heille: ettäs olet suuri kansa, niin mene metsään ja perkaa siellä sinulles siaa, Pheresiläisten ja uljasten maalla, jos Ephraimin vuori on sinulle ahtaimmaksi.
16 The descendants of Joseph said, “The hill country is not enough for us. But all the Canaanites who live in the valley have chariots of iron, both those who are in Beth Shan and its villages, and those who are in the Valley of Jezreel.”
Niin sanoivat Josephin lapset: ei ne vuoret meille täydy, sillä kaikilla Kanaanealaisilla, jotka asuvat maan laaksoissa, ovat rautavaunut, ja BetSeanin asuvaisilla ja hänen tyttärillänsä, ja Jisreelin laaksossa asuvaisilla.
17 Then Joshua said to the house of Joseph—to Ephraim and Manasseh, “You are a people great in number, and you have great power. You must not have only one piece of land assigned to you.
Josua puhui Josephin huoneelle, Ephraimille ja Manasselle, sanoen: sinä olet suuri ja väkevä kansa, ei sinulla pidä oleman yksi arpa.
18 The hill country will also be yours. Though it is a forest, you will clear it and take possession of it to its farthest borders. You will drive out the Canaanites, even though they have chariots of iron, and even though they are strong.”
Sillä vuori pitää myös sinun omas oleman, jossa metsää on, siellä perkaa ympärilläs, ja sinulla pitää oleman sen ääret; sillä sinä ajat Kanaanealaiset pois, vaikka heillä rautavaunut ovat, ja vaikka he väkevät ovat.