Exodus 32
1 When the people saw that Moses delayed in coming down the mountain, they gathered around Aaron and said to him, “Come, make us an idol that will go before us. As for this Moses, the man who brought us up out of the land of Egypt, we do not know what has happened to him.”
Mutta koska kansa näki, että Moses viipyi tulemasta alas vuorelta, niin he kokoontuivat Aaronia vastaan, ja sanoivat hänelle: nouse, tee meille jumalia, jotka meidän edellämme kävisivät; sillä emme tiedä, mitä tälle miehelle Mosekselle tapahtunut on, joka meidät Egyptin maalta johdatti.
2 So Aaron said to them, “Take off the golden rings that are on your wives' ears, and the ears of your sons and daughters, and bring them to me.”
Niin sanoi Aaron heille: reväiskäät kultaiset korvarenkaat, jotka ovat emäntienne korvissa, ja teidän poikainne, ja teidän tyttärenne: ja tuokaat minun tyköni.
3 All the people took off the golden rings that were on their ears and brought them to Aaron.
Niin kaikki kansa repäisi ne kultaiset korvarenkaat, jotka olivat heidän korvissansa: ja toivat Aaronin tykö.
4 He received the gold from them, fashioned it in a mold, and made it into a molded calf. Then the people said, “Israel, this is your god who brought you up out of the land of Egypt.”
Jonka hän otti heidän kädestänsä, ja kuvasi sen kaivinraudalla, ja teki siitä valetun vasikan; ja he sanoivat: nämät ovat sinun jumalas, Israel, jotka sinun Egyptin maalta johdattivat ulos.
5 When Aaron saw this, he built an altar before the calf and made a proclamation; he said, “Tomorrow will be a festival in Yahweh's honor.”
Ja koska Aaron sen näki, rakensi hän alttarin heidän eteensä; ja Aaron huusi ja sanoi: huomenna on Herran juhlapäivä.
6 The people arose early the next day and offered burnt offerings and brought fellowship offerings. Then they sat down to eat and to drink, and then got up to carouse in wild celebration.
Ja he varhain aamulla nousivat toisena päivänä, ja he uhrasivat polttouhria, ja kantoivat edes kiitosuhria. Ja kansa istui syömään ja juomaan, ja nousivat mässäämään.
7 Then Yahweh spoke to Moses, “Go quickly, for your people, whom you brought up out of the land of Egypt, have corrupted themselves.
Mutta Herra puhui Mosekselle: mene, astu alas; sillä sinun kansas, jonka sinä Egyptin maalta johdatit ulos, turmeli itsensä.
8 They have quickly left the way that I commanded them. They have molded for themselves a calf and have worshiped it and sacrificed to it. They have said, 'Israel, this is your god who brought you up out of the land of Egypt.'”
He äkisti poikkesivat pois siltä tieltä, jonka minä heille käskin. He tekivät itsellensä valetun vasikan, ja kumarsivat sitä, ja uhrasivat sille, ja sanoivat: nämät ovat sinun jumalas, Israel, jotka sinun Egyptin maalta johdattivat ulos.
9 Then Yahweh said to Moses, “I have seen this people. Look, they are a stiff-necked people.
Ja Herra sanoi Mosekselle: minä näin tämän kansan; ja katso, se on niskurikansa.
10 Now then, do not try to stop me. My anger will burn hot against them, so I will destroy them. Then I will make a great nation from you.”
Sentähden salli nyt minun vihani julmistua heidän päällensä, että minä hukutan heidät: niin minä teen sinun suureksi kansaksi.
11 But Moses tried to calm down Yahweh his God. He said, “Yahweh, why does your anger burn against your people, whom you have brought out of the land of Egypt with great power and with a mighty hand?
Mutta Moses rukoili hartaasti Herran Jumalansa edessä, ja sanoi: Herra, miksi sinun vihas julmistuu sinun kansan päälle, jonka Egyptin maalta johdatit ulos, suurella voimalla ja väkevällä kädellä?
12 Why should the Egyptians say, 'He led them out with evil intent, to kill them in the mountains and to destroy them from the face of the earth?' Turn from your burning anger and relent from this punishment on your people.
Miksi Egyptiläiset pitäis puhuman ja sanoman: heidän vahingoksensa hän heitä johdatti ulos, tappaaksensa heitä vuorella, ja hävittääksensä heitä maan päältä? Käänny pois sinun vihas hirmuisuudesta, ja kadu sitä pahaa sinun kansaas vastaan.
13 Call to mind Abraham and Isaac and Israel, your servants, to whom you swore by your own self and said to them, 'I will make your descendants as many as the stars in the heavens, and I will give to your descendants all this land of which I have spoken. They will inherit it forever.'”
Muista sinun palvelioitas Abrahamia, Isaakia ja Israelia, joille sinä itse kauttas vannoit, ja sanoit heille: minä enennän teidän siemenenne niinkuin taivaan tähdet: ja kaiken tämän maan, josta minä sanoin, annan teidän siemenellenne, ja heidän pitää sen perimän ijankaikkisesti.
14 Then Yahweh relented from the punishment that he had said he would inflict on his people.
Niin Herra katui sitä pahaa, jonka hän uhkasi tehdä kansallensa.
15 Then Moses turned around and went down the mountain, carrying the two tablets of the covenant decrees in his hand. The tablets were written on both their sides, on both the front and the back.
Ja Moses käänsi itsensä, ja astui alas vuorelta, ja hänen kädessänsä oli kaksi todistuksen taulua: ja taulut olivat kirjoitetut molemmilta puolilta.
16 The tablets were God's own work, and the writing was God's own writing, engraved on the tablets.
Ja taulut olivat Jumalan teko: ja kirjoitus oli myös Jumalan kirjoitus, kaivettu tauluihin.
17 When Joshua heard the noise of the people as they shouted, he said to Moses, “There is the noise of combat in the camp.”
Koska Josua kuuli kansan huudon, sanoi hän Mosekselle: sodan ääni leirissä.
18 But Moses said, “It is not the sound of a victor, and not the sound of defeated people, but the sound of singing that I hear.”
Hän vastasi: ei se ole voittajain, eikä voitettuiden huuto: minä kuulen veisaajain äänen.
19 When Moses approached the camp, he saw the calf and the people dancing. He became very angry. He threw the tablets out of his hands and broke them at the bottom of the mountain.
Ja koska hän lähestyi leiriä, näki hän vasikan ja hypyn. Ja Moseksen viha julmistui, ja heitti pois käsistänsä taulut, ja löi ne rikki vuoren alla.
20 He took the calf that the people had made, burned it, ground it to powder, and poured it into the water. Then he made the people of Israel drink it.
Hän otti myös vasikan, jonka he tehneet olivat, ja poltti tulella, ja musersi sen tuhaksi; sitte hajoitti hän sen veteen, ja antoi sen Israelin lasten juoda.
21 Then Moses said to Aaron, “What did this people do to you, that you have brought such a great sin on them?”
Ja Moses sanoi Aaronille: mitä tämä kansa on sinulle tehnyt, ettäs niin suuren rikoksen saatit heidän päällensä?
22 Aaron said, “Do not let your anger burn hot, my master. You know these people, how they are set on doing evil.
Ja Aaron sanoi: älköön minun herrani viha julmistuko: sinä tiedät, että tämä kansa on pahuudessa.
23 They said to me, 'Make us a god who will go before us. As for this Moses, the man who brought us up out of the land of Egypt, we do not know what has happened to him.'
He sanoivat minulle: tee meille jumalia, jotka meidän edellemme kävisivät; sillä emme tiedä, mitä tälle miehelle Mosekselle tapahtunut on, joka meidän Egyptin maalta johdatti.
24 So I said to them, 'Whoever has any gold, let him take it off.' They gave me the gold and I threw it into the fire, and out came this calf.”
Joille minä sanoin: jolla on kultaa, reväiskään sen pois; ja he antoivat sen minulle, ja minä heitin sen tuleen, ja siitä tuli tämä vasikka.
25 Moses saw that the people were running wild (for Aaron had let them get out of control, causing their enemies to mock them).
Kun Moses näki, että kansa oli paljastettu; sillä Aaron oli heidän paljastanut häväistykseksi heidän vihollisillensa,
26 Then Moses stood at the entrance to the camp and said, “Whoever is on Yahweh's side, come to me.” All the Levites gathered around him.
Niin Moses seisoi leirin portissa ja sanoi: joka on Herran oma, se tulkaan minun tyköni; niin kokoontuivat hänen tykönsä kaikki Levin pojat,
27 He said to them, “Yahweh, the God of Israel, says this: 'Let each man fasten his sword on his side and go back and forth from entrance to entrance throughout the camp, and kill his brother, his companion, and his neighbor.'”
Joille hän sanoi: näin sanoo Herra Israelin Jumala: jokainen sitokaan miekan kupeillensa: vaeltakaat lävitse, ja palaitkaat portista niin porttiin leirissä, ja tappakaat itsekukin veljensä, ja kukin ystävänsä, ja kukin lähimmäisensä.
28 The Levites did what Moses ordered. That day about three thousand of the people died.
Niin Levin pojat tekivät Moseksen käskyn jälkeen: ja sinä päivänä lankesi kansasta liki kolmetuhatta miestä.
29 Moses said to the Levites, “You have been placed into Yahweh's service today, for each of you has taken action against his son and his brother, so Yahweh might give you a blessing today.”
Moses sanoi: pyhittäkäät tänäpänä teidän kätenne Herralle, itsekukin pojassansa ja veljessänsä, että hän tänäpänä antais teille siunauksen.
30 The next day Moses said to the people, “You have committed a very great sin. Now I will go up to Yahweh. Perhaps I can make atonement for your sin.”
Toisna päivänä sanoi Moses kansalle: te olette tehneet suuren synnin; ja nyt minä astun ylös Herran tykö, jos minä mitämaks taidan sovittaa teidän rikoksenne.
31 Moses returned to Yahweh and said, “Oh, these people have committed a great sin and made themselves an idol of gold.
Niin Moses palasi Herran tykö, ja sanoi: minä rukoilen; tämä kansa teki suuren synnin, ja he tekivät itsellensä kultaisia jumalia.
32 But now, please forgive their sin; but if you do not, blot me out of the book that you have written.”
Nyt siis anna heidän rikoksensa anteeksi; mutta jollei, niin pyyhi minut nyt pois sinun kirjastas, jonkas kirjoittanut olet.
33 Yahweh said to Moses, “Whoever has sinned against me, that person I will blot out of my book.
Ja Herra sanoi Mosekselle: joka minua vastaan syntiä tekee, sen minä pyyhin minun kirjastani.
34 So now go, lead the people to the place of which I have spoken to you. See, my angel will go before you. But on the day that I punish them, I will punish them for their sin.”
Niin mene sinä nyt, ja johdata kansa sille sialle, josta minä olen sinulle puhunut: Katsos, minun enkelini käy sinun edelläs. Mutta minun etsikkopäivänäni kostan minä heidän rikoksensa.
35 Yahweh sent a plague on the people because they had made the calf, the one that Aaron made.
Ja niin löi Herra kansaa; että he olivat tehneet vasikan, jonka Aaron teki.
