< Psalms 77 >
1 I cry out to God; I cry aloud to him, and he hears me.
Veisuunjohtajalle; Jedutunin tapaan; Aasafin virsi. Minä korotan ääneni Jumalan puoleen ja huudan; minä korotan ääneni Jumalan puoleen, että hän minua kuulisi.
2 Whenever have trouble, I pray to the Lord; all during the night I lift up my hands while I pray, [but] nothing causes me to be comforted.
Ahdistukseni aikana minä etsin Herraa; minun käteni on yöllä ojennettuna eikä väsy; minun sieluni ei lohdutuksesta huoli.
3 When I think about God, I (despair/think that he will never help me); when I meditate about him, I am discouraged.
Minä muistan Jumalaa ja huokaan; minä tutkistelen, ja minun henkeni nääntyy. (Sela)
4 [All during the night] he prevents me from sleeping; I am very worried, with the result that I do not know what to say.
Sinä pidät minun silmäni valveilla; minä olen niin levoton, etten voi puhua.
5 I think about days that have passed; I remember [what happened in] previous years.
Minä ajattelen muinaisia päiviä, ammoin menneitä vuosia.
6 I spend the whole night thinking [about things]; I meditate, and this is what I ask myself:
Minä muistan yöllä kanteleeni, minä mietiskelen sydämessäni, ja minun henkeni tutkii:
7 “Will the Lord always reject us? Will he never again be pleased with us?
Hylkääkö Herra ikiajoiksi eikä enää osoita mielisuosiota?
8 Has he stopped faithfully loving us? Will he not do for us what he promised to do?
Onko hänen armonsa mennyt ainiaaksi, onko hänen lupauksensa lopussa polvesta polveen?
9 God promised to be merciful to us; has he forgotten that? Because he is angry [with us], has he decided to not be kind to us?”
Onko Jumala unhottanut olla armollinen, onko hän vihassaan lukinnut laupeutensa? (Sela)
10 Then I said, “What causes me to be [very] sad is that [it seems that] God, who is greater than any other god, is no longer powerful.”
Minä sanoin: tämä on minun kärsimykseni, että Korkeimman oikea käsi on muuttunut.
11 [But then], Yahweh, I recall/remember your great deeds; I remember the wonderful things that you did in the past.
Minä muistelen Herran tekoja, minä muistelen sinun entisiä ihmetöitäsi.
12 I meditate on all that you have done, and I think about your mighty acts.
Minä tutkistelen kaikkia sinun töitäsi, minä mietin sinun suuria tekojasi.
13 God, everything that you do is holy; there is certainly no god [RHQ] who is great like you are!
Jumala, sinun tiesi on pyhä; kuka on jumala, suuri niinkuin sinä, Jumala?
14 You are God, the one who performs miracles; you showed to people of many people-groups that you are powerful.
Sinä olet Jumala, joka teet ihmeitä, sinä olet ilmoittanut voimasi kansojen seassa.
15 By your power [MTY] you rescued your people [from Egypt]; you saved those who were descendants of Jacob and [his son] Joseph.
Käsivarrellasi sinä lunastit kansasi, Jaakobin ja Joosefin lapset. (Sela)
16 [It was as though] the waters [of the Red Sea] saw you and became very afraid, and even the deepest part of the water shook.
Vedet näkivät sinut, Jumala, vedet näkivät sinut ja vapisivat, ja syvyydet värisivät.
17 Rain poured down from the clouds [PRS]; it thundered [very loudly] [PRS], and lightning flashed in all directions.
Pilvet purkivat vettä, pilvet antoivat jylinänsä, sinun nuolesi lensivät.
18 Thunder crashed in the whirlwind, and lightning (lit up/flashed across) the entire sky [HYP]; the earth shook violently [DOU].
Sinun pauhinasi ääni vyöryi, salamat valaisivat maan piirin, maa vapisi ja järkkyi.
19 [Then] you walked through the sea on a path that you made through the deep water, but your footprints could not be seen.
Meren halki kävi sinun tiesi, sinun polkusi läpi suurten vetten, eivätkä sinun jälkesi tuntuneet.
20 You led your people like [a shepherd leads his] flock [of sheep], while Moses and Aaron were the leaders [of your people].
Sinä kuljetit kansasi niinkuin lammaslauman Mooseksen ja Aaronin kädellä.