Psalms 74
1 God, why have you abandoned/rejected us? Will you keep rejecting us forever [RHQ]? Why are you angry with us, since we are like sheep in your pasture [and you are like our shepherd]? [MET, RHQ]
Asaphin opetus. Jumala, miksis meitä niin ratki pois syökset? ja olet niin hirmuisesti vihainen sinun laitumes lampaille?
2 Do not forget your people whom you chose long ago, the people whom you freed [from being slaves in Egypt] and caused to become your tribe. Do not forget Jerusalem, which was (your home/where you dwelt) [on this earth].
Muista seurakuntaas, jonkas muinen omistit ja sinulle perimiseksi lunastanut olet, Zionin vuorta, jossas asuit.
3 Walk along [and see] where everything has been totally ruined; our enemies have destroyed everything in the sacred temple.
Tallaa heitä jaloillas, ja sysää heitä ijäiseen hävitykseen: vihollinen on raiskannut kaikki pyhässä.
4 Your enemies shouted triumphantly in this sacred place; they erected their banners [to show they had defeated us].
Sinun vihollises kiljuvat sinun huoneessas, ja asettavat epäjumalansa siihen.
5 They cut down all the [engraved objects in the temple] like woodsmen cut down trees.
Kirveet näkyvät välkkyvän ylhäällä, niinkuin metsässä hakattaisiin,
6 Then they smashed all the carved wood with their axes and hammers.
Ja hakkaavat rikki kaikki hänen kuvainsa kaunistukset, sekä keihäillä että kirveillä.
7 [Then] they burned your temple to the ground; they caused that place where you were worshiped to be unfit for people to worship in.
He polttavat sinun pyhäs, ja turmelevat sinun nimes asuinsian maan päällä.
8 They said to themselves, “We will destroy the Israelis completely,” and they [also] burned down all the other places where we gathered to worship God.
He puhuvat sydämessänsä: raadelkaamme heitä ynnä; he polttavat kaikki Jumalan huoneet maalla.
9 All our sacred symbols (OR, miracles) are gone; there are no prophets now/any more, and no one knows how long [this situation will continue].
Emme näe meidän ihmeitämme, eikä silleen prophetaa ole: ei myös ketään meidän seassamme ole, joka ymmärtää kuinka kauvan.
10 God, how long will our enemies make fun of you [RHQ]? Will they insult you [MTY] forever [RHQ]?
Jumala, kuinka kauvan vihamies häpäisee ja vihollinen sinun nimeäs ratki niin pilkkaa?
11 Why do you refuse to help [MTY, RHQ] us? Why do you keep your hand inside your cloak [instead of using it to destroy our enemies] [RHQ]?
Miksis käännät pois sinun kätes? ja oikian kätes niin ratki sinun povestas?
12 God, you have been our king [all the time] since we came out of Egypt [HYP], and you have enabled us to defeat [our enemies] in the land [of Israel].
Mutta Jumala on alusta minun kuninkaani, joka kaikkinaisen autuuden matkaan saattaa maan päällä.
13 By your power you caused the [Red] Sea to divide; [it was as though] you smashed the heads of the [rulers of Egypt who were like] huge sea dragons [MET].
Sinä hajoitat meren voimallas: sinä murennat lohikärmeiden päät vesissä.
14 [It was as though] you crushed the head of the king of Egypt [MET] and gave his body to the animals in the desert to eat.
Sinä murensit valaskalain päät, ja annat ne kansalle ruaksi metsän korvessa.
15 You caused springs and streams to flow, and you [also] dried up rivers that had never dried up previously.
Sinä kuohutat lähteet ja virrat: sinä kuivaat väkevät kosket.
16 You created the days and the nights, and you put the sun and the moon in their places.
Päivä ja yö ovat sinun: sinä rakennat valkeuden ja auringon.
17 You determined where the oceans end and the land begins, and you created the summer/hot season and the winter/cold season.
Sinä sovitit jokaisen maan rajat: sinä teet suven ja talven.
18 Yahweh, do not forget that your enemies laugh at you, and that it is foolish people who despise you [MTY].
Niin muista siis, että vihollinen häpäisee Herraa, ja hullu kansa pilkkaa sinun nimeäs.
19 Do not let your helpless people [MET] fall into the hands of their cruel enemies; do not forget your suffering/persecuted people.
Älä siis anna pedolle mettises sielua, ja älä niin ratki unohda sinun köyhäis joukkoa.
20 Do not forget the agreement that you made with us; remember that there are violent people in every dark place on the earth.
Muista liittoa; sillä maa on joka paikassa surkiasti hävitetty, ja huoneet ovat täynnä vääryyttä.
21 Do not allow your oppressed people to be disgraced; help those poor and needy people in order that they will [again] praise you [MTY].
Älä anna köyhän mennä pois häpiällä; sillä köyhät ja raadolliset kiittävät sinun nimeäs.
22 God, arise and defend yourself [by defending your people]! Do not forget that foolish people laugh at you (all day long/continually)!
Nouse, Jumala, ja aja asias: muista niitä häväistyksiä, jotka sinulle joka päivä hulluilta tapahtuvat.
23 Do not forget that your enemies shout angrily [at you]; the uproar that they make [while they oppose you] never stops.
Älä unohda vihollistes ääntä: sinun vainollistes meteli tulee aina suuremmaksi.
