< Psalms 44 >
1 God, we ourselves have heard what our parents and grandparents told us. They told us about the miracles that you performed long ago.
Veisuunjohtajalle; koorahilaisten mietevirsi. Jumala, me olemme omin korvin kuulleet, meidän isämme ovat meille kertoneet, minkä teon sinä teit heidän päivinänsä, muinaisina päivinä.
2 [They told us] how you expelled the ungodly people and enabled us to live in their land. [They told us] that you punished those ungodly people and enabled your own people to prosper [IDM].
Sinä karkoitit kädelläsi pakanat, mutta heidät sinä istutit, sinä hävitit kansat, mutta heidät sinä levitit.
3 It was not by using their own swords that they conquered the people that lived in that land, and it was not by their own power that they were victorious; it was only by your power [MTY, DOU] [that they did those things]; and they were sure that you were with them, and that showed that you were pleased with them.
Sillä eivät he miekallansa valloittaneet maata, eikä heidän käsivartensa heitä auttanut, vaan sinun oikea kätesi, sinun käsivartesi ja sinun kasvojesi valkeus, koska sinä olit heihin mielistynyt.
4 You are my King and my God; it is you who enable us, your people [MTY], to defeat our enemies.
Sinä, Jumala, sinä olet minun kuninkaani, toimita Jaakobille apu.
5 It is by your power that we knock our enemies down and tramp on them.
Sinun avullasi me syöksemme ahdistajamme maahan, sinun nimessäsi me tallaamme vastustajamme.
6 I do not trust that I will be saved by using my bow [and arrows] and my sword.
Sillä en minä jouseeni luota, eikä miekkani minua auta;
7 No, it is you who have rescued us from our enemies, it is you who have caused those who hate us to become ashamed [because they were defeated].
vaan sinä pelastat meidät vihollisistamme, ja saatat vihamiehemme häpeään.
8 We have continually boasted about what God [has done for us], and we will thank him [MTY] forever.
Jumala on meidän kerskauksemme kaikkina päivinä, ja sinun nimeäsi me ylistämme iankaikkisesti. (Sela)
9 But [now] you have rejected us and caused us to be disgraced; when our armies march out [to fight a battle], you no [longer] go with them.
Kuitenkin sinä meidät hylkäsit ja saatoit meidät häpeään, et lähtenyt sotaan meidän joukkojemme kanssa.
10 You have caused us to run away from our enemies, with the result that they captured the things that belonged to us.
Sinä käänsit meidät vihollista pakoon, ja meidän vihamiehemme ryöstivät saalista.
11 You have allowed us to become like [MET] sheep that were ready to be slaughtered; you scattered us [far away] among [other].
Sinä annoit meidät syötäviksi kuin lampaat, ja hajotit meidät pakanain sekaan.
12 [It is as though] [MET] you sold us, your people, [to our enemies] for a very small price, and you did not gain much profit from selling us!
Sinä myit kansasi halvasta etkä heidän hinnastaan paljoa hyötynyt.
13 People who live in nations near us make fun of us; they laugh at us and deride/belittle us.
Sinä annat meidät naapuriemme häväistäviksi, ympärillämme asuvaisten pilkaksi ja ivaksi.
14 They make jokes using the name of [our country], they shake their heads [to indicate that they despise us].
Sinä saatat meidät sananparreksi pakanoille, pään pudistukseksi kansoille.
15 All day I feel disgraced; from seeing my face, people know that I am ashamed.
Joka päivä on häväistykseni minun edessäni, ja kasvojeni häpeä peittää minut,
16 I hear what those who sneer at me and revile me say; I am ashamed in front of my enemies and those who want to harm me.
herjaajan ja pilkkaajan puheen tähden, vihollisen ja kostonhimoisen katseitten tähden.
17 All these things have happened to us [even] though we have not forgotten you, and we are not the ones who disobeyed the agreement you made with [our ancestors].
Tämä kaikki on meitä kohdannut, vaikka emme ole sinua unhottaneet emmekä sinun liittoasi rikkoneet.
18 We have not stopped being loyal to you, and we have not stopped doing what you want us to do [IDM].
Ei ole meidän sydämemme sinusta luopunut, eivät meidän askeleemme sinun polultasi poikenneet.
19 But [it is as though] you have allowed us to be helpless among wild animals, and abandoned us in a deep dark [ravine].
Kuitenkin sinä runtelit meidät aavikkosutten asuinsijoilla ja peitit meidät synkeydellä.
20 If we had forgotten to worship [MTY] our God, or if we had spread out our hands to [worship] a foreign god,
Jos me olisimme unhottaneet Jumalamme nimen ja ojentaneet kätemme vieraan jumalan puoleen,
21 you certainly would have known that, because you know [even] what we secretly think.
eikö Jumala olisi sitä tutkituksi saanut, sillä hän tuntee sydämen salaisuudet?
22 But it is because we belong to you, [that our enemies] are constantly killing us. They act toward us as though we were only sheep to be slaughtered.
Ei, vaan sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää, meitä pidetään teuraslampaina.
23 [So], Yahweh, arise! Why are you asleep [RHQ]? Get up! Do not reject us forever!
Heräjä, miksi nukut, Herra? Nouse, älä iäksi hylkää.
24 Why are you not looking at us? Why are you forgetting that we are suffering and being oppressed [by our enemies]?
Miksi peität kasvosi, unhotat meidän kurjuutemme ja ahdistuksemme?
25 We are pushed down to the ground and we cannot get up.
Sillä meidän sielumme on vaipunut tomuun, meidän ruumiimme painunut maahan.
26 Arise, and come and help us! Rescue us because you faithfully love us!
Nouse, auta meitä ja lunasta meidät armosi tähden.